Perustelut
Investointisuunnitelmaa ja sen hyväksymismenettelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää. Lisäksi tarkoituksena on, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet.
Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. Voimaanpanolain 61 § mukaan ensimmäinen investointisuunnitelma koskee tilikausia 2023–2026. Ensimmäinen vuosi 2023 on sitova, loput vuodet 2024–2026 ovat ohjeellisia.
Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointia vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Investointiesitykset on eritelty ministeriön ohjeiden mukaisesti rakennuksiin, laite- ja kalustohankintoihin, ICT ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin sekä muihin investointeihin. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa.
Vuosien 2023-2026 investointisuunnitelma on esitettävä ministeriöille 1.10.2022 mennessä. Marraskuussa 2022 ministeriö käynnistää neuvottelut hyvinvointialueiden kanssa ja ilmoittavat hyvinvointialueelle suunnitelman hyväksymisestä viimeistään 30.11.2022.
Investointiesitykset on pyydetty kunnilta, pelastuslaitokselta ja sairaanhoitopiiriltä hyvinvointialueen valmisteluun keväällä 2022 ja listaa on vielä täydennetty elo-syyskuussa ja esitysten pohjalta on koottu hyvinvointialueen investointisuunnitelma.
Pirkanmaan hyvinvointialueen omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 307,1 miljoonaan euroa vv. 2023-2026 ja siitä vuodelle 2023 kohdistuu 96,2 miljoonaan euroa. Investointeja vastaavat sopimukset sisältävät vuokrakiinteistöihin tehtäviä perusparannuskorjauksia, uudiskohteita, leasing-hankintoja ja in-house yhtiöiden Monetran ja Istekin kautta tehtyjä ict-hankintoja. Näiden osalta kustannukset tulevat joko rakennusten vuokrina tai järjestelmien palvelumaksuina ja kohdistuvat käyttötalouteen ja heikentävät vuosikatetta. Ennen vuokravaikutteisten rakennusinvestointien toteuttamista tarvitaan vielä hyvinvointialueen palveluiden verkkosuunnitelma ja vuonna 2023 toteutetaan palvelujen toteuttamisen kannalta välttämättömät ja kiireelliset investointihankkeet. Kuntien ja sairaanhoitopiirin ilmoittamat vuokravaikutteiset kohteet on tallennettu hallitukselle oheismateriaaliksi sähköiseen kokoustyötilaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelmassa vv. 2023-2026 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 256,3 miljoonaan euroa, josta vuodelle 2023 kohdistuu 91,2 miljoonaan euroa. Investointeja vastaavien sopimusten määrä vv. 2023-2026 on 263,9 miljoonaan euroa, josta vuodelle 2023 kohdistuu 68,9 miljoonaan euroa.
Pelastuslaitoksen investointisuunnitelmassa vv. 2023-2026 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 50,9 miljoonaan euroa, josta vuodelle 2023 kohdistuu 4,9 miljoonaan euroa. Investointeja vastaavien sopimusten määrä vv. 2023-2026 on 15,4 miljoonaan euroa, josta vuodelle 2023 kohdistuu 3,6 miljoonaan euroa.
Tietohallinto (ICT) tukeutuu hankinnoissaan inhouse-yhtiöihin (Istekki Oy ja Monetra Oy), ja nämä suorittavat hankinnat joko kuluperusteisesti tai investointeina omaan taseeseensa. Yhtiöt veloittavat aiheutuvat kustannukset asiakkailtaan palvelumaksuina. Toimintamalli mahdollistaa kustannusten tasaisen jaksottamisen. Tietohallinnon (ICT) suunnitellut investoinnit vuosille 2023-2026 on yhteensä 103,7 milj. euroa, josta vuodelle 2023 kohdistuu 35 miljoonaa euroa.
Investointien rahoitus
Hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitettu hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2023 määritellään hyvinvointialueelle siirtyvien sairaanhoitopiirien ja erityshuoltopiirien kuntayhtymien vuoden 2021 tilinpäätöksen tietojen ja vuoden 2022 talousarvion tietojen perusteella. Valtioneuvoston päätös Pirkanmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuudesta vuodelle 2023 on 338 miljoonaan euroa. Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoitukseen lainanottovaltuuden puitteissa. Rahoituksen riittävyys on osoitettava koko hankkeelle. Lainalla ei voi kuitenkaan lyhentää vanhoja lainoja.
Investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehdään palvelujen kannalta keskeiset rakennusinvestoinnit ja ne rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla. Laite- ja kalustehankinnat ja muut investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti vuosikatteella. Rahoituslaskelman mukaan lainaottovaltuus vv. 2023-2026 kattaa investointiohjelmassa olevat rakennushankkeet, mutta lainanottovaltuus ei riitä Taysin uudistamisohjelman loppuvaiheen investointiin ja sen toteuttaminen edellyttää lainanottovaltuuden muuttamista.
Liitteenä on Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma vuosille 2023-2026 sisältäen esittelydiat sekä Kuntien ja sairaanhoitopiirin ilmoittamat vuokravaikutteiset kohteet.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marina Erhola, Hyvinvointialuejohtaja, Marina.Erhola@pirha.fi
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle
- että aluevaltuusto hyväksyy liitteenä olevan Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2023-2026 ja
- että aluevaltuusto lähettää investointisuunnitelmaa koskevan esityksen valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön käsiteltäväksi.