Aluevaltuusto, kokous 25.11.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 121 Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026-2029

24263/2024

Aikaisempi käsittely

Konserni- ja toimitilajaosto, 8.10.2024

Valmistelija

Arto Ranta, STRATEGIAJOHTAJA, arto.ranta@pirha.fi

Perustelut

Investointisuunnitelmaa ja sen hyväksymismenettelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää.  Lisäksi tarkoituksena on, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Investointien ohjaus on kiinteä osa hyvinvointialueiden toiminnan ohjausta ja johtamista.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. 

Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointia vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Investointiesitykset on eritelty ministeriön ohjeiden mukaisesti rakennuksiin, laite- ja kalustohankintoihin, ICT ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin sekä muihin investointeihin. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa.

Vuosien 2026–2029 alustava investointisuunnitelma esitetään aluevaltuustolle hyväksyttäväksi joulukuun 2024 kokouksessa ja investointisuunnitelmaa voidaan täydentää keväällä 2025, kun vuoden 2026 lainanottovaltuus on tiedossa ja tuodaan uudelleen hyväksyttäväksi aluevaltuustoon keväällä 2025.

Sisä-Suomen yhteistyöalueen neuvotteluissa 10.9.2024 on tarkasteltu Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat ja yhteisesti todettu, että investointisuunnitelmat eivät sisällä päällekkäisiä investointeja.

Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma      

Pirkanmaan hyvinvointialueen omaan taseeseen tehtävien hankintojen kokonaismäärä on 794,23 milj. euroa vuosina 2026–2029 ja siitä vuodelle 2026 kohdistuu 158,55 milj. euroa.   

Investointeja vastaavat sopimukset sisältävät vuokrakiinteistöihin tehtäviä perusparannuskorjauksia, uudiskohteita, leasing-hankintoja ja in-house yhtiöiden Monetran ja Istekin kautta tehtyjä ICT-hankintoja. Näiden osalta kustannukset tulevat joko rakennusten vuokrina tai järjestelmien palvelumaksuina ja kohdistuvat käyttötalouteen ja heikentävät vuosikatetta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelmassa vuosina 2026–2029 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 770,58 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 144,06 milj. euroa.

Investointeja vastaavien sopimusten määrä vuosina 2026–2029 on 310,53 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 75,16 milj. euroa. 

Pelastuspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Pelastuspalvelujen osiossa määrärahavarauksia on esitetty vuosille 2026–2029 yhteensä 23,65 milj. euroa pysyvien vastaavien osiossa ja 49,3 milj. euroa investointeja vastaavien sopimusten osiossa. Vuoden 2026 osalta kohdennukset ovat 14,49 milj. euroa ja 20,15 milj. euroa.

Investointien rahoitus

Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoitukseen lainanottovaltuuden puitteissa. Rahoituksen riittävyys on osoitettava koko hankkeelle. Lainalla ei voi kuitenkaan lyhentää vanhoja lainoja.

Investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehdään palvelujen kannalta keskeiset rakennusinvestoinnit ja ne rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla. Laite- ja kalustehankinnat ja muut investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti vuosikatteella.

Pirkanmaan hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuutta vuodelle 2023 337,93 milj. euroa ja vuodelle 2024 900 milj. euroa. Vuoden 2025 lainanottovaltuus on 0 €. Vuoden 2026 lainanottovaltuuden osalta päätös tehdään keväällä 2025 ja hyvinvointialueen 2026–2029 investointisuunnitelma tuodaan uudelleen aluevaltuustoon keväällä 2025, kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen vuoden 2026 lainanottovaltuudesta.

Lainakannan muutos vuosina 2026–2029 on yhteensä 347,98 milj. euroa.  Uutta lainaa investointien toteuttamiseksi nostetaan suunnittelukaudella 580 milj. euroa ja vanhojen lainojen lyhennyksiä tehdään suunnittelujaksolla yhteensä 232,02 milj. euroa. Vanhojen lainojen lyhennykseen on huomioitu uusien lainojen aiheuttama korko ja lyhennystarve ja laina-aikana on käytetty laskelmassa 15 vuotta. Vuonna 2026 uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan 110 milj. euroa, vanhoja lainoja lyhennetään 50,67 milj. euroa ja lainakannan muutos vuonna 2026 on 59,33 milj. euroa.

Lainanottovaltuus ja sen kohdentaminen vuosina 2023–2026

Vuoden 2023 lainanottovaltuus 337,93 milj. euroa on kohdennettu vuoden 2023 osalta kaikkiin pysyvien vastaavien toteumalukuihin ja investointeja vastaavien sopimukset talousarviolukuihin. Vuodelle 2024 osalta vuoden 2023 lainanottovaltuutta on jäljellä 218,78 milj. euroa ja se on kohdennettu pysyvien vastaavien osalta rakennusten osion lisäksi investointeja vastaaviin sopimuksiin. Vuodelle 2025 vuoden 2023 lainanottovaltuutta on jäljellä 124,17 ja se on kohdennettu investointeja vastaavien sopimusten osalta täysimääräisesti ja pysyvien vastaavien osalta se määrä (6,16 milj. euroa), mikä lainanottovaltuudesta on jäljellä, kun investointeja vastaavat sopimukset on vähennetty. Siten vuoden 2023 lainanottovaltuutta ei ole enää vuoden 2025 jälkeen.

Vuoden 2024 lainanottovaltuutta 900 milj. euroa on kohdennettu vuoden 2024 osalta laite- ja kalustohankintoihin ja vuoden 2025 osalta pysyviin vastaaviin rakentamisen osioon siltä osin, kun vuoden 2023 lainanottovaltuus ei siihen ole riittänyt (56,62 milj. euroa). Vuonna 2026 vuoden 2024 lainanottovaltuudesta on kohdennettu pysyvien vastaavien osalta rakennusten osion lisäksi investointeja vastaaviin sopimuksiin. Vuonna 2026 lainanottovaltuutta on jäljellä 606,89 milj. euroa.

Konserni- ja toimitilajaoston toimivalta: hallintosääntö 14 § kohta 17.

Liitteenä Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026–2029 ja Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026–2029 esittelydiat.

Ehdotus

Esittelijä

Juhani Sand, KONSERNIPALVELUJOHTAJA, juhani.sand@pirha.fi

Konserni- ja toimitilajaosto päättää 

  • hyväksyä osaltaan Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026–2029 ja
     
  • antaa asian aluehallituksen päätettäväksi ja edelleen aluevaltuuston päätettäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Konserni- ja toimitilajaoston puheenjohtaja Juho Ojares (Monetra Oy hallituksen jäsenyys, HL 28 § 1 mom 5 kohta), konserni- ja toimitilajaoston jäsen Jori-Pekka Träskbäck, konserniohjauksen päällikkö Timo Tiainen (Istekki Oy hallituksen jäsenyys, HL 28 § 1 mom 5 kohta) ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyssä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. 

Kokouskäsittely

Konserni- ja toimitilajaoston varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski johti puhetta §:n 78-79 ajan, puheenjohtajan ollessa esteellinen. 

Konserni- ja toimitilajaoston varajäsenet Teemu Aaltonen ja Timo Mäkelä saapuivat kokoukseen §:n 78-79 käsittelyiden ajaksi. 

Kuultiin asiantuntijana strategiajohtaja Arto Rantaa. 

Teknisenä korjauksena lisättiin diaesitys -liitteen aikataulutus sivuille (2,3) "ohjausneuvottelut, hyväksyminen" -kohtaan mainintana “VM”. 

Konserni- ja toimitilajaoston varajäsenet Teemu Aaltonen ja Timo Mäkelä poistuivat kokouksesta päätöksenteon jälkeen. 

Aluehallitus, 11.11.2024

Valmistelija

Arto Ranta, STRATEGIAJOHTAJA, arto.ranta@pirha.fi

Perustelut

Investointisuunnitelmaa ja sen hyväksymismenettelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää. Lisäksi tarkoituksena on, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet. Investointien ohjaus on kiinteä osa hyvinvointialueiden toiminnan ohjausta ja johtamista.

Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista. 

Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointia vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Investointiesitykset on eritelty ministeriön ohjeiden mukaisesti rakennuksiin, laite- ja kalustohankintoihin, ICT ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin sekä muihin investointeihin. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa.

Vuosien 2026–2029 alustava investointisuunnitelma esitetään aluevaltuustolle hyväksyttäväksi joulukuussa 2024. Investointisuunnitelmaa voidaan täydentää keväällä 2025, kun vuoden 2026 lainanottovaltuus on tiedossa. Suunnitelma tuodaan uudelleen hyväksyttäväksi aluevaltuustoon keväällä 2025.

Sisä-Suomen yhteistyöalueen neuvotteluissa 10.9.2024 on tarkasteltu Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat ja yhteisesti todettu, että investointisuunnitelmat eivät sisällä päällekkäisiä investointeja.

Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma      

Pirkanmaan hyvinvointialueen omaan taseeseen tehtävien hankintojen kokonaismäärä on 794,23 milj. euroa vuosina 2026–2029 ja siitä vuodelle 2026 kohdistuu 158,55 milj. euroa.   

Investointeja vastaavat sopimukset sisältävät vuokrakiinteistöihin tehtäviä perusparannuskorjauksia, uudiskohteita, leasing-hankintoja ja in-house yhtiöiden Monetran ja Istekin kautta tehtyjä ICT-hankintoja. Näiden osalta kustannukset tulevat joko rakennusten vuokrina tai järjestelmien palvelumaksuina ja kohdistuvat käyttötalouteen ja heikentävät vuosikatetta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelmassa vuosina 2026–2029 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 770,58 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 144,06 milj. euroa.

Investointeja vastaavien sopimusten määrä vuosina 2026–2029 on 310,53 milj. euroa, josta vuodelle 2026 kohdistuu 75,16 milj. euroa. 

Pelastuspalvelujen osainvestointisuunnitelma

Pelastuspalvelujen osiossa määrärahavarauksia on esitetty vuosille 2026–2029 yhteensä 23,65 milj. euroa pysyvien vastaavien osiossa ja 49,3 milj. euroa investointeja vastaavien sopimusten osiossa. Vuoden 2026 osalta kohdennukset ovat 14,49 milj. euroa ja 20,15 milj. euroa.

Investointien rahoitus

Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoitukseen lainanottovaltuuden puitteissa. Rahoituksen riittävyys on osoitettava koko hankkeelle. Lainalla ei voi kuitenkaan lyhentää vanhoja lainoja.

Investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehdään palvelujen kannalta keskeiset rakennusinvestoinnit ja ne rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla. Laite- ja kalustehankinnat ja muut investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti vuosikatteella.

Pirkanmaan hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuutta vuodelle 2023 337,93 milj. euroa ja vuodelle 2024 900 milj. euroa. Vuoden 2025 lainanottovaltuus on 0 €. Vuoden 2026 lainanottovaltuuden osalta päätös tehdään keväällä 2025 ja hyvinvointialueen 2026–2029 investointisuunnitelma tuodaan uudelleen aluevaltuustoon keväällä 2025, kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen vuoden 2026 lainanottovaltuudesta.

Lainakannan muutos vuosina 2026–2029 on yhteensä 347,98 milj. euroa.  Uutta lainaa investointien toteuttamiseksi nostetaan suunnittelukaudella 580 milj. euroa ja vanhojen lainojen lyhennyksiä tehdään suunnittelujaksolla yhteensä 232,02 milj. euroa. Vanhojen lainojen lyhennykseen on huomioitu uusien lainojen aiheuttama korko ja lyhennystarve ja laina-aikana on käytetty laskelmassa 15 vuotta. Vuonna 2026 uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan 110 milj. euroa, vanhoja lainoja lyhennetään 50,67 milj. euroa ja lainakannan muutos vuonna 2026 on 59,33 milj. euroa.

Lainanottovaltuus ja sen kohdentaminen vuosina 2023–2026

Vuoden 2023 lainanottovaltuus 337,93 milj. euroa on kohdennettu vuoden 2023 osalta kaikkiin pysyvien vastaavien toteumalukuihin ja investointeja vastaavien sopimukset talousarviolukuihin. Vuodelle 2024 osalta vuoden 2023 lainanottovaltuutta on jäljellä 218,78 milj. euroa ja se on kohdennettu pysyvien vastaavien osalta rakennusten osion lisäksi investointeja vastaaviin sopimuksiin. Vuodelle 2025 vuoden 2023 lainanottovaltuutta on jäljellä 124,17 ja se on kohdennettu investointeja vastaavien sopimusten osalta täysimääräisesti ja pysyvien vastaavien osalta se määrä (6,16 milj. euroa), mikä lainanottovaltuudesta on jäljellä, kun investointeja vastaavat sopimukset on vähennetty. Siten vuoden 2023 lainanottovaltuutta ei ole enää vuoden 2025 jälkeen.

Vuoden 2024 lainanottovaltuutta 900 milj. euroa on kohdennettu vuoden 2024 osalta laite- ja kalustohankintoihin ja vuoden 2025 osalta pysyviin vastaaviin rakentamisen osioon siltä osin, kun vuoden 2023 lainanottovaltuus ei siihen ole riittänyt (56,62 milj. euroa). Vuonna 2026 vuoden 2024 lainanottovaltuudesta on kohdennettu pysyvien vastaavien osalta rakennusten osion lisäksi investointeja vastaaviin sopimuksiin. Vuonna 2026 lainanottovaltuutta on jäljellä 606,89 milj. euroa.

Konserni- ja toimitilajaosto valmistelee aluehallitukselle suuria ja strategisia rakennusinvestointeja (hallintosääntö 14 §). Konserni- ja toimitilajaosto on käsitellyt asian  8.10.2024 (§ 78). Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa koskevista esityksistä ministeriöille. 

Liitteenä Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026–2029 ja Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026–2029 esittelydiat.

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026–2029.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Strategiajohtaja Arto Ranta oli läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan.

Perustelut

Asian esittelyteksti on aluehallituksen käsittelyssä 11.11.2024 § 295.

Liitteenä Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026–2029 ja Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2026–2029 esittelydiat.

Ehdotus

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle,​ että aluevaltuusto hyväksyy Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026–2029.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin. 

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti toivomusponnen: "Tays uudistamisohjelman, Logistiikka- ja pysäköintirakennus vaiheen osalta, selvitetään mahdollisuutta rakentaa se investointeja vastaavana sopimuksena ja siitä päätetään erikseen osana kilpailutuksen valmistelua."

Kokouskäsittely

Aluevaltuutettu Taru Tolvasen (SDP:n valtuustoryhmä) toivomusponsi: "Tays uudistamisohjelman, Logistiikka- ja pysäköintirakennus vaiheen osalta, selvitetään mahdollisuutta rakentaa se investointeja vastaavana sopimuksena ja siitä päätetään erikseen osana kilpailutuksen valmistelua."

Kannatus: toivomusponsi hyväksyttiin yksimielisesti. 

 

 

 

Liitteet

Investointisuunnitelma 2026-2029.pdf (pdf, 304 kt)
Investointisuunnitelma 2026-2029, diaesitys.pdf (pdf, 596 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen (Laki hyvinvointialueesta 140 §).

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 270 euroa (v. 2023). Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).