Perustelut
Tausta
Sosiaalihuoltolakiin on tehty 1.1.2023 voimaan tulleita muutoksia, jotka koskevat sosiaalihuoltolain palvelujärjestelmän kokonaisuutta. Erityisesti muutokset koskettavat kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Muutettuja säännöksiä sovelletaan eri asiakasryhmien, kuten iäkkäiden henkilöiden, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä vammaisten henkilöiden palveluihin.
Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvia, sosiaalihuoltolain mukaisia, asumispalveluja ovat 1.1.2023 lähtien tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen.
Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asiakkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa, jota varten asumisyksikössä on tarkoitukseen soveltuvat tilat. Asiakkaiden tarpeen mukaiset sosiaalipalvelut järjestetään erikseen tukipalveluina, kotihoitona ja tarvittaessa muina palveluina. Luonteeltaan yhteisöllisen asumisen kaltaista voi olla muukin asumisjärjestely, mutta sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuna sosiaalipalveluna yhteisöllistä asumista on vain hyvinvointialueen järjestämä yhteisöllinen asuminen. Palvelujärjestelmää koskevat säännösmuutokset mahdollistavat jatkossa yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen sijoittumisen samaan rakennuskokonaisuuteen, jolloin asiakkaan palvelutarpeiden muutos on aikaisempaan helpompi huomioida palveluita järjestettäessä. Saman palveluntuottajan tuottaessa sekä yhteisöllistä asumista että ympärivuorokautista palveluasumista samassa rakennuskokonaisuudessa, palvelut voivat muodostaa yhden yhteisen toimintayksikön, jolloin koko palveluntuottamiseen varattu henkilöstö voi toimia yhden johdon alaisuudessa mahdollistaen henkilöstön joustavan käytön.
Valvira ja Aluehallintovirastot ohjeistuksissaan edellyttävät, että hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien on ryhdyttävät tarvittaviin toimiin 1.1.2023 voimaan tulleiden lakimuutosten täyttämiseksi. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että nykymuotoinen palveluasuminen jää pois hyvinvointialueen palveluvalikoimasta. Tästä syystä on tarpeen valmistella nykyisten palveluasumista koskevien sopimusten päättäminen, valmistella yhteisöllistä asumista koskeva hankinta sekä valmistella oman tuotannon osalta palveluasumisen muutos yhteisölliseksi asumiseksi.
Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyi kunnista sekä niiden tuottamaa palveluasumista ja yhteisöllistä asumista että niiden ostamaa palvelua yhteensä noin 600 asiakaspaikan verran.
Kunnilta siirtyneet nykyiset sopimukset
Kunnilta hyvinvointialueelle siirtyneet nykyiset palveluasumisen sopimukset sisältävät laajan valikoiman eri tyyppisiä sopimuksia: määräaikaisia, toistaiseksi voimassa olevia, yksilöhankintaa, ei kirjallista sopimusta ollenkaan –tilanteita, kohdekisoja ja kokonaisulkoistuksia.
Päätöksenteko sopimusten irtisanomisesta ja etenemisestä kokonaisuuden kilpailuttamisessa
Hallintosäännön mukaan aluehallitus päättää yli 10 M€:n palveluhankinnoista ja hyvinvointialuejohtaja sitä pienemmistä. Osa sopimuksista kuuluu hankintana aluehallituksen toimivaltaan.
Ikäihmisten yhteisöllisen asumisen hankinta sisältyy aluehallituksen hyväksymään vuoden 2023 hankintasuunnitelmaan. Kilpailutus on tarkoitus käynnistää helmikuussa 2023.
Liitteessä on kuvattu tilannetta voimassaolevien sopimusten osalta sekä suunniteltu aikataulu siirryttäessä asumispalvelusopimuksista yhteisöllisen asumisen sopimuksiin.
Vaikutukset asiakkaaseen
Sosiaalihuoltolain muuttamiseen liittyvä siirtymäsäännös koskee hallituksen esityksen mukaan voimassa olevan lain 19 §:ssä tarkoitettuja kotipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja, 20 §:ssä tarkoitettua kotihoitoa sekä 21 §:ssä tarkoitettuja asumispalveluja. Siirtymäsäännös merkitsee, että näitä palveluja koskevia, ennen lain voimaantuloa tehtyjä hallintopäätöksiä ei tarvitse muuttaa uuden lain mukaisiksi välittömästi lain voimaantultua. Päätöksissä tarkoitettuihin palveluihin on kuitenkin sovellettava palvelujen sisältöä koskevia uuden lain säännöksiä. Tarkoitus on, että hallintopäätökset korvataan uusilla päätöksillä sitä mukaa kun se on perusteltua asiakkaiden palvelutarpeiden tarkistuksen johdosta.
Siltä osin kun palveluasumista on Pirkanmaan kunnissa järjestetty omana toimintana, palvelun muuttaminen yhteisölliseksi asumiseksi on mahdollista oman toiminnan muutoksilla. Omassa toiminnassa on siten jo siirrytty yhteisöllisen asumisen tarjoamiseen.
Yksittäisen asiakkaan kohdalla muutos tarkoittaa sitä, että hyvinvointialue huolehtii palvelun muuttumisesta asumispalvelusta yhteisölliseen asumiseen. Kaikki nykyiset palveluntuottajat eivät todennäköisesti täytä yhteisöllisen asumisen vaatimuksia, joten on odotettavissa, että osin palveluntuottajat vaihtuvat. Tämä tarkoittaa, että yksittäisen asiakkaan kohdalla saattaa tulla muutosta asumiseen. Vaihtoehtoisesti asiakas voi jäädä tällaisessa tilanteessa palveluntuottajan asiakkaaksi itse maksavana asumispalvelun asiakkaana.
Pirkanmaan hyvinvointialueella käytetään ikääntyneiden palvelutarpeen arvioimisessa toimintakyvyn arvioimiseen tarkoitettua interRAI- mittaristoa. Toimintakyky arvioidaan asiakkaan hakiessa säännöllisiä sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, toimintakyky arvioidaan myös palvelutarpeen muuttuessa ja toimintakykyä arvioidaan palvelujen piirissä oltaessakin säännöllisesti. InterRAI-toimintakyvyn arviointi tuottaa numeerista dataa, joka varsin luotettavasti yksilöllinen harkinta huomioiden mahdollistaa asiakkaan palvelutarpeen arvioimisen ja sitä kautta hänen tarpeidensa mukaisten palvelujen myöntämisen. Väestötasolla kyseinen mittaristo antaa Pirkanmaallakin jatkossa luotettavaa tietoa siitä, millaisella toimintakyvyllä olevia asiakkaita milläkin palveluportaalla hoidetaan ja on tarkoituksenmukaista hoitaa. InterRAI mahdollistaisi myös henkilöstöresurssin oikeampaa kohdentamista asiakkaiden toimintakyvyn perusteella siltä osin kuin laki ei mitoitusta erikseen säätele.
Pirkanmaan hyvinvointialueella tavoite on, että yhteisöllinen asuminen asettuu palveluketjussa siihen kohtaan, jossa asiakas tarvitsisi toimintakykynsä tueksi useita kotihoidon käyntejä päivässä, mutta yöaikainen palvelutarve on vielä suhteellisen vähäistä.