Aluevaltuusto, kokous 14.8.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 70 Tays Kehitysyhtiö Oy:n purkaminen

13086/2023

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Timo Tiainen, KONSERNIOHJAUKSEN PÄÄLLIKKÖ, timo.tiainen@pirha.fi

Perustelut

Tays Kehitysyhtiö Oy:n tausta on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tekemässä selvityksessä yhteistyön tiivistämisestä. Tämä vuonna 2017 alkanut 8 tähden sairaala -hanke tähtäsi sairaanhoitopiirien laaja-alaiseen yhteistyön tiivistämiseen. Vuonna 2019 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri perustivat Tays Alustayhtiö Oy:n. Hankkeen aikana käytyjen neuvottelun perusteella myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille annettiin mahdollisuus tulla Tays Alustayhtiö Oy:n osakkaaksi myöhemmin ja vuoden 2019 lopussa myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuli Tays Alustayhtiön osakkaaksi. Loppuvuodesta 2019 Tays Alustayhtiö Oy muuttui Tays Kehitysyhtiöksi ja yhtiön rooli alkoi muodostua nykyisen kaltaiseksi ollen merkittävästi rajallisempi kuin 8 tähden sairaala -hankkeessa alun perin suunniteltiin.

Tays Kehitysyhtiö Oy tuottaa ja koordinoi kehityspalveluita asiakaslähtöisyyden, hankintojen, koulutuksen ja opetuksen sekä osaajien saatavuuden teemoihin liittyen. Yhtiössä on seitsemän työntekijää ja sen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 870 000 euroa. Yhtiön toiminnasta aiheutuvat kustannukset on jaettu omistusosuuksien mukaan. Omistusosuudet ovat Pirkanmaan hyvinvointialue 59,4 %, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 21,6 % ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue 19 %.

Sisä-Suomen yhteistoiminta-alueen hyvinvointialueiden johtoryhmien kokouksessa tammikuussa 2023 annettiin toimeksianto selvittää Tays Kehitysyhtiö Oy:n roolia jatkossa. Selvitysryhmään nimettiin Pirkanmaan hyvinvointialueelta konsernipalvelujohtaja Juhani Sand ja konserniohjauksen päällikkö Timo Tiainen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen ja talousjohtaja Anu Helin sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta muutosjohtaja Seppo Ranta ja rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen. Selvitysryhmällä oli kuusi kokousta. Yhtiötä kuultiin kaksi kertaa kirjallisesti ja kerran suullisesti. Selvitysryhmä antoi erillistoimeksiannot HR-johtajille osaajien saatavuuteen ja liikkumiseen sekä osaamisen varmistamiseen liittyen sekä hankintajohtajille yhteisiin hankintoihin liittyen.

Selvitysryhmä totesi, että yhtiön toiminta-alueet ovat tärkeitä omistajaorganisaatioille ja että yhtiö on osaltaan vahvistanut yhdessä tekemisen kulttuuria. Resurssien yhdistäminen on tuonut etuja ja yhtiö on tehnyt uusia avauksia, josta esimerkkinä osaajapoolin rakentaminen.  Toisaalta yhtiölle on tuonut haasteita se, että toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi hyvinvointialueiden aloitettua. Lisäksi omistajien prosessien ydintoimintoihin kuuleva kehittäminen on osin ulkoistettu Kehitysyhtiölle, jolloin sisäinen integraatio on jäänyt vajaaksi. Omistajien organisaatiorakenteen ja prosessien fragmentoituminen on vaikeuttanut kokonaisuuden hallintaa ja ohjaamista. Yhtiö ei ole kaikilta osin pystynyt vastaamaan omistajien tavoitteisiin, joskin myös yhtiön ohjaamisessa on ollut kehitettävää.

Selvitystyön yhteydessä asiaa on käsitelty hyvinvointialueen johtoryhmässä 18.4.2023 ja aluehallituksen infossa 24.4.2023 sekä Sisä-Suomen yhteistoiminta-alueen johtoryhmän kokouksessa 12.5.2023.

Selvitystyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että hyvinvointialueiden yhteistyö on keskeistä jatkossakin, mutta yhteistyön sisältöjen ja muotojen pohdinta on syytä tapahtua laajemman kontekstin kautta. Yhteistyön ohjaavina ajureina tulisi olla hyvinvointialueiden strategiat ja Sisä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimus. Yhteistyötä voidaan kehittää sekä suoraan hyvinvointialueorganisaatioiden välillä että yhteisesti omistettujen yhtiöiden kautta (esimerkiksi Tuomi Logistiikka). Pirkanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta erillinen yhtiö ei ole enää tarkoituksenmukainen väline toteuttaa hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä Kehitysyhtiön toteuttamissa teemoissa. Tämän seurauksena esitetään, että Tays Kehitysyhtiö Oy:n toiminta lakkautetaan ja Sisä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyön sisältö ja muoto kokonaisuudessaan valmistellaan ja päätetään hyvinvointialueiden strategioihin perustuen.

Tays Kehitysyhtiö Oy on Pirkanmaan hyvinvointialueen tytäryhtiö. Hallintosäännön mukaan konserni- ja toimitilajaosto päättää tytäryhtiöiden, osakkuus- ja osaomistusyhtiöiden osakkeiden hankinnasta ja luovuttamisesta silloin kun sillä ei ole vaikutusta konsernirakenteeseen. Konserniohjeessa on määrätty, että aluevaltuusto päättää tytäryhtiöiden osakkeiden myynnistä silloin kun sillä on vaikutusta konsernirakenteeseen ja osakkeiden ostosta tytäryhteisöaseman saavuttamiseksi.

Ehdotus

Esittelijä

Juhani Sand, KONSERNIPALVELUJOHTAJA, juhani.sand@pirha.fi

Konserni- ja toimitilajaosto päättää osaltaan, että 

  • Tays Kehitysyhtiö Oy puretaan,
     
  • Sisä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyön sisältö ja muoto kokonaisuudessaan valmistellaan ja päätetään hyvinvointialueiden strategioihin perustuen, ja 
     
  • toimittaa asian aluehallituksen ja edelleen aluevaltuuston päätettäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Timo Tiainen, KONSERNIOHJAUKSEN PÄÄLLIKKÖ, timo.tiainen@pirha.fi

Perustelut

Tays Kehitysyhtiö Oy on Pirkanmaan hyvinvointialueen tytäryhtiö. Yhtiön muita osakkaita ovat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Yhtiö tuottaa ja koordinoi kehityspalveluita asiakaslähtöisyyden, hankintojen, koulutuksen ja opetuksen sekä osaajien saatavuuden teemoihin liittyen. 

Pirkanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta erillinen yhtiö ei ole enää tarkoituksenmukainen väline toteuttaa hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä edellä mainituissa teemoissa. Tämän seurauksena esitetään, että Tays Kehitysyhtiö Oy puretaan ja Sisä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyön sisältö ja muoto kokonaisuudessaan valmistellaan ja päätetään hyvinvointialueiden strategioihin perustuen. 

Konserniohjeessa on määrätty, että aluevaltuusto päättää tytäryhtiöiden osakkeiden myynnistä silloin kun sillä on vaikutusta konsernirakenteeseen ja osakkeiden ostosta tytäryhteisöaseman saavuttamiseksi.

Asia on käsitelty konserni- ja toimitilajaostossa 13.6.2023 § 60.

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että

  • Tays Kehitysyhtiö Oy puretaan ja
     
  • Sisä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyön sisältö ja muoto kokonaisuudessaan valmistellaan ja päätetään hyvinvointialueiden strategioihin perustuen.

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Pekka Järvinen (Tays Kehitysyhtiön hallituksen jäsen, HL 28 § 1 mom 5 kohta) ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyssä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana konsernipalvelujohtaja Juhani Sandia, joka poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen.

Merkittiin, että varajäsen Atanas Aleksovski saapui kokoukseen § 177 käsittelyn ajaksi.

Perustelut

Asian esittelyteksti on konserni- ja toimitilajaoston käsittelyssä 13.6.2023 § 60 ja aluehallituksen käsittelyssä 26.6.2023 § 177.

 

Ehdotus

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää

  • purkaa Tays Kehitysyhtiö Oy:n,
     
  • että Sisä-​Suomen yhteistyöalueen yhteistyön sisältö ja muoto kokonaisuudessaan valmistellaan ja päätetään hyvinvointialueiden strategioihin perustuen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

Eriävä mielipide

  • Pekka Järvinen ilmoitti eriävän mielipiteen aluevaltuuston päätökseen. 

Kokouskäsittely

Pekka Järvisen muutosehdotus:
Asia palautetaan valmisteluun.

Kannatus: Leena Mankkinen

Puheenjohtajan äänestysesitys: Asian palauttaminen valmisteluun JAA, asian käsittelyn jatkaminen EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Asian käsittelyä jatketaan äänin 2-76. 

Pekka Järvisen muutosehdotus:
Tays Kehitysyhtiö Oy:tä ei lakkauteta.

Järvisen muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Valtuutettu Ojares postui kokouksesta kokonaan päätöksen jälkeen, valtuuston vahvuus 77 valtuutettua.

 

Äänestystulokset

  • Jaa 2 kpl 3%

    Pekka Järvinen, Leena Mankkinen

  • Ei 76 kpl 97%

    Olga Haapa-aho, Antti Ivanoff, Perttu Jussila, Milka Hanhela, Aleksi Jäntti, Veikko Vallin, Iina Hänninen, Iiris Suomela, Mikko Aaltonen, Jari Andersson, Kaija Holli, Sami Kymäläinen, Erja Pelkonen, Linda Lähdeniemi, Leena Kostiainen, Tiina Wesslin, Anna-Kaisa Ikonen, Mauri Jussila, Marko Jarva, Ida Leino, Veijo Niemi, Jouni Sirén, Juho Ojares, Atanas Aleksovski, Arja Laitinen, Kukka Kunnari, Tarja Jokinen, Johanna Loukaskorpi, Ulla Kampman, Arto Grönroos, Anneli Taina, Sari Tanus, Hanna Holma, Erkki Paloniemi, Riitta Ollila, Aila Dündar-Järvinen, Miia Kinnari, Marjo Mäkinen-Aakula, Joni Kumlander, Anna Kontula, Mervi Veijola, Marika Ala-Herttuala, Veli-Matti Ahtiainen, Kari Virtanen, Iikka Jäntti, Kari-Matti Hiltunen, Kirsi Kaivonen, Reijo Koskela, Lisa Wesin, Karoliina Kähönen, Sirja Kaartinen, Markku Virkamäki, Hanna Laine, Anitta Korpio, Reeta Ahonen, Minna Minkkinen, Tuula Petäkoski-Hult, Anne Nyman, Sirpa Pursiainen, Sirpa Repo, Jori-Pekka Träskbäck, Riitta Kuismanen, Klaus Myllymäki, Taru Tolvanen, Julia Sangervo, Jenni Jokinen, Jari Kinnunen, Lauri Lyly, Touko Sikala, Katariina Pylsy, Kauko Turunen, Leena Saarela, Jaakko Mustakallio, Petra Schulze-Steinen, Sofia Vikman, Minna Sarvijärvi


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen (Laki hyvinvointialueesta 140 §).

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 270 euroa (v. 2023). Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).