Valmistelija
Arto Ranta, STRATEGIAJOHTAJA, arto.ranta@pirha.fi
Perustelut
Investointisuunnitelmaa ja sen hyväksymismenettelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi siten, että niihin käytettävissä oleva rahoitus riittää. Lisäksi tarkoituksena on, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kustannusvaikuttavasti huomioiden muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat sekä väestön palvelutarpeet.
Hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:n mukaan hyvinvointialueen on vuosittain laadittava investointisuunnitelma seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista hyvinvointialuekonsernin investoinneista ja niiden rahoituksesta. Investointisuunnitelma koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmista.
Investointisuunnitelman tulee sisältää tiedot investoinneista ja investointia vastaavista sopimuksista. Lisäksi sen tulee sisältää tiedot hyvinvointialueen toimitilojen ja kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista luovutuksista. Investointiesitykset on eritelty ministeriön ohjeiden mukaisesti rakennuksiin, laite- ja kalustohankintoihin, ICT ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin sekä muihin investointeihin. Investointisuunnitelma ei saa olla ristiriidassa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa.
Vuosien 2025-2028 investointisuunnitelma on lähetettävä ministeriöille 31.12.2023 mennessä. Valtioneuvosto vahvistaa hyvinvointialueen lainanottovaltuuden keväällä 2024 ja investointisuunnitelma arvioidaan uudelleen keväällä 2024, jolloin päätöksenteon pohjana palveluiden verkoston suunnitelma ja toimitilaohjelma. Investointiohjelma tuodaan uudelleen päätöksentekoon aluevaltuustoon keväällä 2024. Sisä-Suomen yhteistyöalueen neuvottelut pidetään keväällä 2024 ennen aluevaltuuston päätöstä. Ministeriöt hyväksyvät vuosien 2025-2028 investointisuunnitelman toukokuussa 2024.
Pirkanmaan hyvinvointialueen omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 754,7 miljoonaa euroa v. 2025–2028 ja siitä vuodelle 2025 kohdistuu 132,7 miljoonaa euroa.
Investointeja vastaavien sopimusten määrä v. 2025–2028 on 401 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2025 kohdistuu 124,6 miljoonaa euroa.
Investointeja vastaavat sopimukset sisältävät vuokrakiinteistöihin tehtäviä perusparannuskorjauksia, uudiskohteita, leasing-hankintoja ja in-house yhtiöiden Monetran ja Istekin kautta tehtyjä ict-hankintoja. Näiden osalta kustannukset tulevat joko rakennusten vuokrina tai järjestelmien palvelumaksuina ja kohdistuvat käyttötalouteen ja heikentävät vuosikatetta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelmassa vuosina 2025–2028 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 727,7 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2025 kohdistuu 120,3 miljoonaa euroa. Investointeja vastaavien sopimusten määrä vuosina 2025-2028 on 360,9 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2025 kohdistuu 106,8 miljoonaa euroa.
Pelastuslaitoksen investointisuunnitelmassa v. 2025-2028 omaan taseeseen tehtävien investointien kokonaismäärä on 27,0 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2025 kohdistuu 12,4 miljoonaa euroa. Investointeja vastaavien sopimusten määrä v. 2025-2028 on 49,1 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2025 kohdistuu 17,8 miljoonaa euroa.
Tietohallinto (ICT) tukeutuu hankinnoissaan inhouse-yhtiöihin (Istekki Oy ja Monetra Oy), ja nämä suorittavat hankinnat joko kuluperusteisesti tai investointeina omaan taseeseensa. Yhtiöt veloittavat aiheutuvat kustannukset asiakkailtaan palvelumaksuina. Toimintamalli mahdollistaa kustannusten tasaisen jaksottamisen. Tietohallinnon (ICT) suunnitellut investoinnit vuosille 2025-2028 on yhteensä 63,9 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2025 kohdistuu 22,4 miljoonaa euroa.
Investointien rahoitus
Valtioneuvosto päättää Pirkanmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuudesta vuodelle 2025 keväällä 2024. Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoitukseen lainanottovaltuuden puitteissa. Rahoituksen riittävyys on osoitettava koko hankkeelle. Lainalla ei voi kuitenkaan lyhentää vanhoja lainoja.
Investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehdään palvelujen kannalta keskeiset rakennusinvestoinnit ja ne rahoitetaan pitkäaikaisella lainalla. Laite- ja kalustehankinnat ja muut investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti vuosikatteella. Tays uudistamisohjelman loppuvaiheen hanke jatkuu arviolta vuodelle 2032 asti. Investointisuunnitelmassa arvioitu Tays uudistamisohjelman loppuvaiheen investoinnin kustannus vuosille 2029-2032 on 377 miljoonaa euroa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2024 oli valtioneuvoston päätöksen mukaan 0 €. Aluevaltuusto päätti 5.6.2023 kokouksessa, että Pirkanmaan hyvinvointialue aloittaa neuvottelut valtiovarainministeriön kanssa lainanottovaltuuden muuttamiseksi. Neuvottelut käytiin syksyllä 2023 ja valtioneuvosto päätti 2.11.2023, että Pirkanmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuutta muutetaan ja se on vuodelle 2024 900 miljoonaa euroa. Päätös on ehdollinen ja edellyttää hyvinvointialueen laatimaan talouden tasapainotusohjelman ja aloittamaan sen toimeenpanon. Vuosien 2025-2028 investointiohjelman toteutus edellyttää onnistumista talouden tasapainotusohjelmassa
Esityksen liitteenä on Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2025-2028, listaus vuokravaikutteisista rakennuksista sekä diaesitys investointiohjelmasta.
Ehdotus
Esittelijä
Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että
- aluevaltuusto hyväksyy liitteenä olevan Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2025-2028 ja esittää aluevaltuustolle, että se lähettää investointisuunnitelmaa koskevan esityksen valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön käsiteltäväksi,
- investointisuunnitelma vuosille 2025-28 tuodaan uudelleen aluevaltuuston päätöksentekoon keväällä 2024, kun valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan hyvinvointialueen lainanottovaltuuden.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Kokouskäsittely
Kuultiin asiantuntijana strategiajohtaja Arto Rantaa, joka poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen.
Merkittiin tekninen korjaus investointisuunnitelma liitteeseen.