Aluevaltuusto, kokous 5.12.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 137 Valiokuntien työjärjestys

636/2022

Aikaisempi käsittely

Aluehallitus, 21.11.2022

Valmistelija

Vuokko Ylinen, hallintojohtaja, Vuokko.Ylinen@pirha.fi
Anni Vainionpää, Valiokuntakoordinaattori, anni.vainionpaa@pirha.fi

Perustelut

Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan aluevaltuustolla voi olla aluevaltuuston erillisellä päätöksellä asettamia valiokuntia, joiden tehtävänä on käsitellä aluevaltuuston päätöksentekoon tulevia laajakantoisia, strategisia ja poliittista harkintaa edellyttäviä asioita. Valiokunnan jäsenistä vähintään kolme neljäsosaa (3/4) on valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Aluevaltuusto on 30.3.2022 49 - 52 pykälissä asettanut  tulevaisuus- ja strategiavaliokunnan, paljon palveluja käyttävien valiokunnan, vähän palveluja käyttävien valiokunnan sekä hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan sekä nimennyt jokaiseen valiokuntaan 18 jäsentä, puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. 

Valiokuntien tehtävät määritellään hallintosäännössä seuraavasti:

  1. Osallistua valtuuston toimivaltaan kuuluvien strategisten asioiden valmisteluun keskinäisen työnjakonsa mukaisesti 
  2. Edistää osaltaan monialaista vuoropuhelua strategisten asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa
  3. Edistää toiminnallaan asukkaiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvointialueen toimintaan ja päätöksentekoon
  4. Seurata hyvinvointialueen toimintaa ja toimintaympäristöä keskinäisen työnjakonsa mukaisesti.  

Valiokuntien keskinäisestä työnjaosta, tarkemmista tehtävistä ja menettelytavoista määrätään aluevaltuuston päätöksellään hyväksymässä työjärjestyksessä. 

Valiokunnat ovat aloittaneet työskentelyn keväällä 2022. Paljon palveluja käyttävien valiokunta on muuttanut valiokunnan nimeksi Monipalveluvaliokunta ja Strategia- ja tulevaisuusvaliokunta on muuttanut valiokunnan nimen muotoon Tulevaisuus- ja strategiavaliokunta. Valiokuntien työjärjestystä on valmisteltu viranhaltija -työnä syksyn aikana. Työjärjestysluonnos on toimitettu aluevaltuuston ryhmänjohtajille syyskuun lopulla. Valiokunnat ovat kommentoineet työjärjestyksen sisältöä ja luonnosta on käsitelty vielä valiokuntien puheenjohtajien, aluehallituksen puheenjohtajan ja aluevaltuuston puheenjohtajan kanssa 10.11.2022.  

Valiokuntien työjärjestys määrittelee valiokuntatyön perusteet, valiokuntien tehtävät, työnjaon sekä menettelytavat (kokous- ja työskentelytavat) asioiden valmistelussa. Lisäksi se määrittää valiokuntien toimintaa suhteessa aluehallituksen ja aluevaltuuston päätöksentekoon. Työjärjestyksellä luodaan kaikille valiokunnille yhteinen hallinnollinen rakenne.  Valiokuntien työskentely voi olla kuitenkin joustavampaa kuin toimielimien työskentely. Valiokunnat voivat myös tehdä yhteistyötä vaikuttamistoimielimien ja -foorumien kanssa. Aluevaltuuston aloitteiden käsittelyyn valiokunnissa luodaan vielä tarkempi prosessi. 

Valiokunnat tuottavat käsittelemistään teemoista mietinnön, joka liitetään mukaan päätösprosessiin. Valiokunnat voivat käsitellä myös muita tehtäväalueeseensa kuuluvia teemoja ja tuottaa näistä mietintöjä. Myös nämä mietinnöt viedään tiedoksi aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle. Valiokunnat voivat tuottaa myös mietintöjä suppeampia lausuntoja. Valiokuntien työn tukena toimivat erikseen nimettävät vastuuviranhaltijat yhteistyössä valiokunnan puheenjohtajien kanssa. Valiokuntatyön kokonaisuuden seurantaa ja kehittämistä varten työjärjestyksessä ehdotetaan puheenjohtajakollegiota, johon kuuluvat valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtaja. Aluevaltuuston puheenjohtaja toimii kollegion puheenjohtajana. 

Asioiden vireilletulo -tavoiksi ehdotetaan useaa eri reittiä. Kukin valiokunta valmistelee vuosikellon, joka seuraa aluevaltuuston päätettäväksi tulevia asioita. Valiokuntien käsittelyyn voi asioita tulla myös aluehallituksen pyynnöstä tai vastuuviranhaltijan, valiokunnan puheenjohtajan tai valiokunnan oman päätöksen perusteella. 

Valiokunta -työskentely on uusi poliittisen valmistelun ja päätöksenteko -järjestelmän osa. Yhtenäisten työskentelymallien vakiinnuttamiseksi suunnitellaan vuoden 2023 alkuun työpajoja, joissa valiokuntien ja vastuuviranhaltijoiden kanssa käydään läpi työjärjestyksen pohjalta yhteisiä toimintatapoja.  

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, Hyvinvointialuejohtaja, Marina.Erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää ehdottaa aluevaltuustolle, että 

  • aluevaltuusto hyväksyy liitteenä olevan valiokuntien työjärjestyksen ja 
     
  • työjärjestys tulee voimaan 1.1.2023.  

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Asian esittelyteksti on aluehallituksen käsittelyssä 21.11.2022 § 280.

Valiokuntien työjärjestys on liitteenä.

Ehdotus

Aluehallituksen ehdotus:

aluevaltuusto päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan valiokuntien työjärjestyksen,
     
  • että työjärjestys tulee voimaan 1.1.2023.  

Päätös

Aluevaltuusto päätti

  • hyväksyä liitteenä olevan valiokuntien työjärjestyksen kokouksessa tehdyin muutoksin,
     
  • että työjärjestys tulee voimaan 1.1.2023.  

Kokouskäsittely

Valtuutettu Petra Schultze-Steinen (kesk) teki seuraavan muutosehdotuksen: Kohta 3 Valiokuntien työnjako ja organisoituminen, koskien "Tulevaisuus- ja strategiavaliokunnan toimenkuvaa"  loppuun lisätään: ” Valiokunta myös avustaa päätöksentekoelimiä hyvinvointialueen strategian ja palvelustrategian toimeenpanon tulosten arvioinnissa.”

Valtuutetut Klaus Myllymäki, Riitta Ollila, Julia Sangervo ja Sari Tanus kannattivat muutosehdotusta.

Puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat Schultze-Steinen (kesk) muutosehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat muutosehdotuksen hylkäämistä, äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 38 JAA-ääntä, 37 EI-ääntä ja 2 TYHJÄÄ-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että muutosehdotus on tullut hyväksytyksi.

 

 

Äänestystulokset

Äänestys:Schultze-Steinen (kesk) muutosehdotus hyväksytään JAA, muutosehdotus hylätään EI
  • Jaa 38 kpl 49%

    Lassi Kaleva, Veikko Vallin, Veli-Matti Ahtiainen, Linda Lähdeniemi, Miko Bergbom, Joakim Vigelius, Erja Pelkonen, Marjo Mäkinen-Aakula, Anna Kontula, Perttu Jussila, Joni Kumlander, Mervi Veijola, Veijo Niemi, Mauri Heiska, Taru Tolvanen, Klaus Myllymäki, Petra Schulze-Steinen, Kauko Turunen, Tiina Wesslin, Sirpa Pursiainen, Hanna Holma, Sari Tanus, Minna Minkkinen, Minna Sarvijärvi, Sami Kymäläinen, Katariina Pylsy, Riitta Ollila, Reijo Koskela, Riitta Kuismanen, Kukka Kunnari, Jouni Sirén, Leena Saarela, Mirka Löf, Kari Virtanen, Julia Sangervo, Milka Hanhela, Mikko Aaltonen, Ella Näsi

  • Ei 37 kpl 48%

    Sirja Kaartinen, Aleksi Jäntti, Juho Ojares, Marko Jarva, Lauri Lyly, Matti Höyssä, Johanna Loukaskorpi, Tuula Petäkoski-Hult, Touko Sikala, Anneli Taina, Hanna Laine, Markku Virkamäki, Jori-Pekka Träskbäck, Manta Tolvanen, Erkki Paloniemi, Leena Kostiainen, Kaija Holli, Katri Virkkunen, Jenni Jokinen, Karoliina Kähönen, Sirpa Repo, Anna-Kaisa Ikonen, Aila Dündar-Järvinen, Iikka Jäntti, Ilkka Sasi, Reeta Ahonen, Henri Backman, Roope Lehto, Anitta Korpio, Pirkko Ranki, Lotta Hamari, Hanna-Maria Grann, Leena Mankkinen, Atanas Aleksovski, Kirsi Kaivonen, Kalervo Kummola, Kari-Matti Hiltunen

  • Tyhjä 2 kpl 3%

    Olga Haapa-aho, Matti Helimo

Liitteet

Valiokuntien työjärjestys 5.12.2022_päätetty av 5.12..pdf (pdf, 1320 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen (Laki hyvinvointialueesta 140 §).

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.  Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

"Tuomioistuimen ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 260 euroa (v. 2021).

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).”