Perustelut
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) antoi 3.1.2022 uudet ohjeet hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen erityisryhmien asumiseen liittyvistä investointikohteista. ARA päivitti ohjeita 23.2.2022, joka velvoittaa ARA kohteiden käsittelyn hyvinvointialueen päättävässä toimielimessä. Ohjeen mukaan hankkeista tulee saada hyvinvointialueen toimielimen kuten aluehallituksen sitoumus ja lausunto niiden tarpeesta silloin, kun hakemuksessa on kyse tukiasumisesta, palveluasumisesta tai tehostetusta palveluasumisesta (tukiluokat II, III ja IV). Lausunnolla varmistetaan, että hanke on hyvinvointialueen ja kunnan palvelurakenteen kannalta pitkäkestoinen ja tarkoituksenmukainen. Samalla ARA siirtyi 8.12.2021 investointiavustusten osalta määräaikaiseen hakuun. Määräaikaisen hakumenettelyn syy on rajallinen myöntövaltuus, suuri kysyntä sekä sote-uudistuksen keskeneräisyys.
Avautunut ja meneillään oleva haku päättyy 30.4.2022. ARA tekee uusiin määräaikana lähettyihin hakemuksiin varauspäätökset kesäkuussa. Hakumenettelystä on tiedotettu joulukuussa 2021 ARA:n nettisivuilla, sähköpostilla kaikkiin kuntiin, maakuntiin sekä tuleviin hyvinvointialueisiin.
Hankesuunnittelun on perustuttava kunnan päätökseen ja maakunnallisesti toimivan sote-kuntayhtymän tai hyvinvointialueen tarveselvitykseen asukasryhmän pitkäkestoisesta asuntotarpeesta. Hankkeen etenemisen perusta on myös sote-kuntayhtymän tai hyvinvointialueen sitoutuminen tulevaan hankkeeseen.
ARA kannustaa uudenlaisiin ja monipuolisiin ratkaisuihin erityisryhmien asumisessa sekä painottaa asumisen yhdenvertaisuutta. Erityisryhmien asuminen tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää tavallisissa asunnoissa.
Erityisryhmien investointiavustus perustuu lakiin (1281/2004 Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi), jonka tarkoituksena on lisätä erityisryhmiin kuuluville ihmisille heidän asumistarpeisiinsa soveltuvia ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia vuokra-asuntoja sekä parantaa heidän asumisolosuhteitaan. Avustusta voidaan myöntää rakentamista, perusparantamista tai hankintaa varten, sekä yksittäisen vuokra-asunnon järjestämiseen tai hankintaan. Avustusta myönnetään vain kohteisiin, jotka rahoitetaan korkotukilainalla.
Erityisryhmien investointiavustusta myönnetään asuntokohteisiin, joissa asukkaita ovat:
- asunnottomat
- ikääntyneet
- kehitysvammaiset, vaikeavammaiset tai autismin kirjon henkilöt
- mielenterveyskuntoutujat
- päihdekuntoutujat
- nuoret tai erityisnuoret
- opiskelijat.
Erityisryhmien asunnot toteutetaan sosiaalihuoltolain 1301/2014 mukaisen tarpeeseen. 12.12.2021 annettiin HE (hallituksen esitys) eduskunnalle, jossa mm. muutetaan sosiaalihuoltolain asumispalvelupykälää. Asumispalveluja olisivat tilapäinen ja tuettu asuminen, joita koskevat säännökset säilyisivät asiasisällöltään ennallaan, sekä yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen.
Palveluasumista järjestävät ja tuottavat kunnat, sote-kuntayhtymät ja 1.1.2023 hyvinvointialueet. Palveluasumista tuottaa myös yritykset ja järjestöt.
Yhteisöllinen asuminen korvaisi nykyisen ns. tavallisen palveluasumisen. Asumista varten tarjottaisiin esteetön, turvallinen asumisyksikkö, jossa asiakkaan käytössä olisi tarpeita vastaava huoneisto ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Palvelut toteutettaisiin erikseen asiakkaan tarvetta vastaavasti kotihoitona ja muina kotiin annettavina palveluina. Palvelut voitaisiin toteuttaa osaksi tai kokonaan yksikön oman henkilöstön avulla tai niitä voisi tuottaa yksi tai useampi ulkopuolinen yksityinen tai julkinen palveluntuottaja.
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuminen ja palvelut järjestettäisiin samoin kuin nykyisessä tehostetussa palveluasumisessa. Paikalla olisi henkilöstöä ympärivuorokautisesti ja iäkkäiden palveluissa noudatetaan säädettyä henkilöstömitoitusta. Asukkaan käytössä olisi hänen tarpeitaan vastaava asunto kuten yhteisöllisessäkin asumisessa. Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältäisi nykyiseen tapaan hoidon ja huolenpidon lisäksi täyden ylöspidon.
Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista voitaisiin toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa tiloissa, joissa voisi olla myös ns. tavallisen asuntokannan asuntoja. Tavoitteena on mahdollistaa palvelujen saaminen samaan asuntoon palvelutarpeiden muuttuessa.
Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisesta laitoshoidosta luovuttaisiin kokonaisuudessaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Riittävä siirtymäaika mahdollistaa korvaavien palvelujen varmistamisen. Vuoden 2028 alusta tuolloin vielä sosiaalihuollon laitoshoidossa olevat asiakkaat siirtyisivät pääosin nykyistä tehostettua palveluasumista vastaavaan ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.
Erityisryhmien investointiavustusta (ja korkotukilainaa) voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille, kuntien vuokrataloyhtiöille, hyvinvointialueille sekä ARAn yleishyödylliseksi yhteisöksi nimetyille yhteisöille.
Avustusta voivat saada sellaiset hankkeet, joille voidaan myöntää myös korkotukilainaa.
Edellytyksenä avustuksen saamiselle on, että
• vuokratalo tai -asunnot soveltuvat erityisryhmän käyttöön ja
• erityisryhmään kuuluvilla on pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla.
Hankesuunnitelmalla on osoitettava, että hanke on kokonaisuudessaan taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltu. Kohteet, joille on myönnetty erityisryhmien investointiavustusta, tulee olla hakemuksenmukaisessa käyttötarkoituksessa 20-vuotta.
Kunnan on annettava lausunto sille jätetyistä erityisryhmien investointiavustus- ja korkotukihakemuksista. Lausunnossa kunnan on otettava kantaa hankkeen soveltuvuuteen kunnan asuntokantaan ja asuntomarkkinatilanteeseen. Ilman kunnan puoltavaa lausuntoa hanke ei voi saada ehdollista varausta ARAlta.Lausunnon voi antaa kunnan asuntotoimi, tekninen toimi tai hakemus voidaan käsitellä myös kunnan hallituksessa tai valtuustossa, jonka pöytäkirjan ote toimii myös hankkeen lausuntona.
Annetun ohjeen mukaan uutena velvoitteena ARA on ohjeistanut, että hyvinvointialueen tulee myös antaa vastaavanlainen maakuntatason lausunto kuin kunnat. Hankkeen hakuasiakirjoihin on liitettävä sote-kuntayhtymän tai hyvinvointialueen sitova lausunto (lomake ARA 55). Sote-kuntayhtymä tai hyvinvointialue voivat lisäksi lausua hankkeesta erillisessä lausunnossa, jossa otetaan kantaa koko hyvinvointialueen palveluverkkoon ja siten eri asumisratkaisujen tarpeellisuuteen. Lausunto tulee toimittaa kaikkiin erityisryhmien hankkeisiin.
Lausunnon lisäksi edellytetään asumispalvelukohteiden tilanne selvitys ikääntyneiden asunnoista sekä kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden asunnoista erillisillä lomakkeilla. Lomake täydennetään tulevan hyvinvointialueen tiedoilla (oman palvelutuotannon kohteet sekä yksityisen palvelutuottajan kohteet), vaikka hanke koskee tietyn hyvinvointialueen kuntaan tulevaa kohdetta. Ohjeen mukaan puutteellisesti täydennetyt sote-lomakkeet viivästyttävät suunnitellun hankkeen käsittelyä. Ilman sote-lomakkeita hanke ei voi saada myönteistä varauspäätöstä.
Sote muutosjohtaja Jaakko Herrala on neuvotellut Ympäristöministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön ja ARA:n kanssa hyvinvointialueen lausunnon toteuttamisesta. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus on vasta hiljattain järjestäytynyt ja sillä ei ole vielä sellaista henkilöstöä palkattuna, joka kykenisi antamaan laajaa selvitystä edellyttävän lausunnon. Hyvinvointialue ei myöskään ole vielä tietoinen seuraavien vuosien talousarviosta, se ei vielä ole aloittanut palveluverkkosuunnittelua sekä vakinainen henkilöstö ottaa järjestämisvastuun vastaan vuoden 2023 alusta alkaen. ARA on antanut lisäohjeistuksen hyvinvointialueille 6.4.2022, jonka mukaan Pirkanmaan ARA kohteet tulee käsitellä hyvinvointialueen aluevaltuustossa tai aluehallituksessa 30.4.2022 mennessä.
ARA edellyttää toimielimen käsittelyä sen takia, että hyvinvointialue on tietoinen, mitä kohteita alueella haetaan ja alue voi ottaa nämä huomioon palveluverkkokartoitusta ja -suunnittelua tehdessään. Neuvottelun tuloksena ARA tunnistaa tilanteen, että hyvinvointialueet eivät voi tehdä sitovia päätöksiä hankkeista. Hyvinvointialueet voivat kuitenkin käsittelyssään puoltaa tai ottaa muuten kantaa hankkeen tarpeellisuuteen. Sote muutosjohtaja on pyytänyt Pirkanmaan kuntia lähettämään hyvinvointialueen tietoon kaikki sellaiset kohteet, joita kunnat puoltavat toteutettaviksi uusina ARA kohteina. Lista Pirkanmaan kuntien erityisryhmien ARA kohteista on liitteenä.
Terveyden- ja hyvinvointilaitos julkaissut Pirkanmaan hyvinvointialuetta koskevan alueellisen asiantuntija-arvion loppuvuodesta 2021 (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-720-3). Selvityksen mukaan tulevina vuosina alueen väestö jatkaa kasvuaan. Vuonna 2018 tehdyn ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä väestö kasvaa noin kolme prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä noin neljä prosenttia eli 542 170 asukkaaseen. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan vuosina 2018–2040 kasvavan 78 prosenttia. Erityisryhmien palvelurakennetta ollaan uudistamassa Pirkanmaalla ”Tulevaisuuden sote-keskus” -ohjelman ja sen erityisryhmiin kohdistuvilla hankkeilla. Mm. yhteisöllistä asumista ja kotihoitoa kehitettään siten, että mm. raskaampien palvelutarpeiden ja asumismuotojen tai laitospalveluiden tarvetta voitaisiin vähentää. Väestökehitys ja ikääntyminen Pirkanmaalla edellyttävät uusien esteettömien asumisratkaisujen lisäämistä alueella. Uudet esitetyt kohteen ovat kansallisten tavoitteiden mukaisia ja tukevat rakenteiden uudistumista lähivuosina.
Pirkanmaan hyvinvointialueella ei ole toistaiseksi vielä tietopohjaa ja palveluverkkosuunnitelmaa, jonka perusteella antaa kokonaisvaltainen Pirkanmaan kattava ja perusteltu lausunto. Kuntien antamat ARA-lausunnot oman alueen palvelutarpeesta ja rakentamisen perusteista ovat puoltavia.
ARA tulee jatkossa tekemään vahvaa yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa palveluverkon kehittämiseksi. Tuleviin alueen ARA-kohteisiin tullaan edellyttämään hyvinvointialueen sitovaa lausuntoa. Vuosi 2022 on vielä siirtymävaiheen vuosi. Kehitystyötä tehdään jatkossa hyvinvointialueiden kanssa lisäksi tietopohjan ja palvelutarpeen ennustamiseksi, joilla varmistetaan ARA-kohteiden järkevyys.