Valmistelija
Vesa Koskinen, PALVELUSSUHDEPÄÄLLIKKÖ, vesa.koskinen@pirha.fi
Mira Snellman, PALVELUSSUHDEPÄÄLLIKKÖ, mira.snellman@pirha.fi
Juhani Sand, KONSERNIPALVELUJOHTAJA, juhani.sand@pirha.fi
Perustelut
Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti uutena työnantajana palvelutuotantonsa 1.1.2023. Hyvinvointialue muodostui 23 työnantajan liikkeen luovutuksesta ja hyvinvointialueen henkilöstömäärä on n. 20 000. Henkilöstö on siirtynyt hyvinvointialueelle suurelta osin entisissä tehtävissään ja työyksiköissään. Pirkanmaalla on tällä hetkellä hyvin pirstaleinen palvelujärjestelmä. Vuoden 2023 alussa käytännössä kaikkien yhdistyvien organisaatioiden henkilöstö siirrettiin hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja parantaa niiden saatavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu yleiskatteelliseen laskennalliseen valtion rahoitukseen sekä maksu- ja myyntituloihin.
Aluehallituksen 11.9.2023 käsittelemässä osavuosikatsauksessa (tammi-kesäkuu) Pirkanmaan hyvinvointialueen talousennuste vuodelle 2023 on 95 milj. euroa alijäämäinen. Vuonna 2023 kertynyt alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Taloudellinen ja toiminnallinen tilanne edellyttää liikkeenluovutuksen jälkeisen toiminnan uudelleenorganisointia ja talouden sopeuttamista tavoitellun palvelu-uudistuksen sekä rahoituksen riittämättömyyden vuoksi.
Hyvinvointialueen strategiaan perustuva tuottavuustavoite on 2 prosenttia. Lähivuosina ei ole odotettavissa merkittävää rahoituksen korjausta siirtymätasauksen ollessa 31.8.2023 tilanteessa vuodelle 2024 noin 3 milj. euroa.
Pysyvien kustannusten vähentämistarve vuodesta 2024 alkaen on 42 milj. euroa.
Henkilöstön sijoittumista ja määrää on syytä tarkastella uudistuksen nyt edetessä huomioiden taloustilanne. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on oman, vakituisen henkilöstön suhteellisen määrän lisääminen ja henkilöstön vuokrauksen merkittävä vähentäminen. Strateginen monituottajuus jatkuu ja sitä edelleen kehitetään aiemmin hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Talouden tasapainotuksessa tulee huomioida myös tytär- ja osakkuusyhteisöt.
Ensivaiheessa tarkastetaan erityisesti:
- mahdolliset päällekkäisyydet toiminnassa
- tehtävät, jotka eivät ole lakisääteisiä
- tehtävät, joihin kohdistuu muutoksia etenevän palvelureformin myötä vuonna 2024
- hallinnolliset sekä työnjohdolliset tehtävät, joista voidaan vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön
- palvelureformiin liittymätön hankkeisiin sitoutuva työpanos
Toimintojen tarkastelun johdosta mahdollisesti tehtävät uudelleenorganisoinnit ja toiminnan sopeuttaminen taloudellisen tilanteen vuoksi edellyttää yhteistoimintamenettelyä, koska ne voivat johtaa mahdollisiin henkilöstövaikutuksiin (palvelussuhteen ehtojen muutokset, irtisanomiset, osa-aikaistamiset, lomautukset). Yhteistoimintamenettelyn kohteena olisi koko henkilöstö. Oman toiminnan osalta henkilötyövuosien vähennys on enintään 500 henkilötyövuotta.
Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Muutokset on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Kokouskäsittely
Jouni Sirén teki 1. muutosesityksen: Muutetaan 2. momentin teksti "että mahdollisten irtisanomisten ja osa-aikaistamisten (työvoiman käytön vähentämiset), jotka voivat johtaa palvelussuhteen päättymiseen, arvioidaan kohdentuvan siten, että vähennystarve on enintään 500 henkilötyövuotta" muotoon "että mahdolliset irtisanomiset ja osa-aikaistamiset (työvoiman käytön vähentämiset) kohdentuvat siten, että vähennystarve on enintään 500 henkilötyövuotta". Kannatus:Milka Hanhela. Puheenjohtajan äänestysesitys: Pohjaehdotus JAA, Sirénin 1. muutosehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Äänestyksessä annettiin 10 JAA- ääntä ja 3 EI- ääntä. Pohjaehdotus hyväksyttiin.
Jouni Sirén teki 2. muutosesityksen: Poistetaan 3. momentista lause "Arviolta nämä irtisanomisperusteiset toimenpiteet voivat kohdistua koko hyvinvointialueen henkilöstöön." Kannatus: Milka Hanhela. Puheenjohtajan äänestysesitys: Pohjaehdotus JAA, Sirénin 1. muutosehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Äänestyksessä annettiin 10 JAA- ääntä ja 3 EI- ääntä. Pohjaehdotus hyväksyttiin.
Jouni Sirén teki 3. muutosesityksen: Poistetaan 4. momentista sivulause "jotka voivat kohdentua arviolta koko henkilöstöön." Kannatus: Milka Hanhela. Puheenjohtajan äänestysesitys: Pohjaehdotus JAA, Sirénin 1. muutosehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Äänestyksessä annettiin 10 JAA- ääntä ja 3 EI- ääntä. Pohjaehdotus hyväksyttiin.
Jouni Sirén teki 4. muutosesityksen: Muutetaan teksti “että osavuosikatsaukseen (1-6/2023) sisältyvien talouslukujen perusteella on aloitettava koko henkilöstöä (työ- ja virkasuhteiset) koskevat työvoiman käytön mahdollista vähentämistä, toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja talouden sopeuttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut pyrkimyksenä pysyvä kustannusten vähentäminen 42 milj. eurolla vuodesta 2024 alkaen sekä toiminnan edellyttämät uudelleenjärjestelyt” muotoon “että osavuosikatsaukseen (1-6/2023) sisältyvien talouslukujen perusteella on aloitettava koko henkilöstöä (työ- ja virkasuhteiset) koskevat työvoiman käytön mahdollista vähentämistä, toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja talouden sopeuttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelujen ja muiden (kohdassa §226 määriteltyjen) säästötoimenpiteiden tavoite on pysyvä kustannusten vähentäminen 42 milj. eurolla vuodesta 2024 alkaen sekä toiminnan edellyttämät uudelleenjärjestelyt.” Kannatus: Milka Hanhela. Puheenjohtajan äänestysesitys: Pohjaehdotus JAA, Sirénin 1. muutosehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Äänestyksessä annettiin 10 JAA- ääntä ja 3 EI- ääntä. Pohjaehdotus hyväksyttiin.
Jarmo Takala, Johanna Loukaskorpi ja Aleksi Jäntti poistuivat kokouksesta pykälän käsittelyn aikana.