Perustelut
Kotisairaalan tilannekatsaus ja tavoitteet syksylle 2023
Kotisairaalalla tarkoitetaan kotona tai muussa asuinpaikassa, esimerkiksi palvelutalossa toteutettavaa määräaikaista sairaalatasoista hoitoa. Kotisairaala on vaihtoehto perinteiselle sairaalahoidolle silloin, kun potilas sitä toivoo ja hänen tilansa sen mahdollistaa. Potilaalla on kuitenkin tarpeen vaatiessa mahdollisuus päästä joustavasti hoitoon sairaalaosastolle. Kotisairaalan päivittäistoiminnasta vastaa sairaanhoitaja ja toimintaa johtaa lääkäri. Asiakkaat ohjautuvat kotisairaalaan päivystyksistä, sairaalaosastoilta ja asumisen palveluista. Tyypillisiä potilaita ovat infektiopotilaat, haavapotilaat, palliatiiviset potilaat ja saattohoitopotilaat. Hoitojaksot kestävät muutamasta vuorokaudesta muutamaan viikkoon.
Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminnan alussa kotisairaalatoimintaa oli 13 eri kunnan alueella ja kotisairaalan toimipisteitä oli 9. Kotisairaalatoiminta oli jaettu kahdelle eri palvelulinjalle; sairaalapalveluihin ja ikäihmisten ja vammaisten palveluihin.
Kevään 2023 aikana kotisairaalapalveluita on laajennettu Hatanpään kotisairaalasta Oriveden suuntaan ja Lempäälän kotisairaalasta Vesilahden suuntaan. Ikaalisista kotisairaalapalveluita laajennetaan myös Hämeenkyrön alueelle. Akaa-Urjalan kotisairaala -toiminta on siirretty hallinnollisesti kevään 2023 aikana lähisairaalat -toimialueelle ja Ikaalisten kotisairaalatoiminta siirretään samalle toimialueelle syksyn 2023 aikana. Tällä hetkellä lähisairaalat toimialueen kotisairaalapalvelut sisältävät vain aikuisten kotisairaalapalveluita.
Kotisairaalat eroavat toisistaan resurssien ja toiminta-alueen laajuuden suhteen. Osassa toimipisteistä on niukasti työntekijöitä ja tämän vuoksi toimintaa joudutaan kesällä supistamaan. Jokaisessa kotisairaalan toimipisteessä on oma esihenkilönsä. Osa esihenkilöistä johtaa myös osastotoimintaa. Kotisairaalan lääkärit tulevat lähisairaalat toimialueelta sekä avopalveluiden vastaanottopalveluiden vastuualueelta.
Kotisairaalaan on nimetty huhtikuussa 2023 kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä on yhteisten toimintamallien ja prosessien luominen.
Kotisairaalaan soveltuvien potilaiden ohjautumista kotisairaalan parannetaan potilassiirtojen hallintajärjestelmä Uoman käyttöönotolla syksyllä 2023.
Toiminnan organisoituminen, toiminnalliset tavoitteet ja rahoitus vuodelle 2024
Aikuisten palliatiivinen hoito on jakaantunut tällä hetkellä sairaalapalvelulinjalla kahdelle eri toimialueelle; lähisairaalat ja syövänhoidon sekä kirurgian ja vatsasairauksien toimialueille. Tämä on tehnyt toiminnan johtamisesta, suunnittelemisesta ja kehittämisestä haastavaa. Sairaalapalveluiden palvelulinjajohtaja nimesi maaliskuussa 2023 työtyöryhmän, joka tehtävänä oli valmistella esitys kotisairaalapalveluiden ja palliatiivisen keskuksen yhteisen keskuksen (vastuualueen) muodostamisesta. Kotisairaalapalvelut ja erikoistunut palliatiivinen hoito muodostavat selkeän kokonaisuuden, osaaminen ja resurssit jalkautetaan koko hyvinvointialueelle ja oikea-aikainen hoito varmistetaan kustannustehokkaammin tarpeettomia päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoja vähentämällä.
Työryhmän esityksen mukaisesti yhdistetty palliatiivinen keskus ja kotisairaalapalvelut -vastuualue perustettiin sosiaali- ja terveysjohtajan päätöksellä 29.5.2023. Vastuualue sijoittuu lähisairaalat toimialueelle ja toiminta käynnistyy vuoden 2024 alussa. Vastuualueen muodostavat Kaupin kampuksen palliatiivinen yksikkö (ml. psykososiaalisen tuen yksikkö), Pirkanmaan kotisairaala sekä Hatanpään, Sastamalan ja Valkeakosken palliatiiviset osastot. Kotisairaalaan kuuluvat eteläinen, läntinen ja pohjoinen kotisairaala-alue sekä potilashotelli- ja mobiilihoitajatoiminta.
Toiminnallisena tavoitteena on ulottaa kotisairaalapalveluita kaikille niille alueille, joilla osastotoiminta on omana tuotantona lähisairaalat toimialueella. Käytännöt asiakkaiden ohjautumisesta kotisairaalaan vakiinnutetaan. Asiakkaiden järkevää ja tarkoituksenmukaista ohjautumista tukemaan suunnitellaan kotisairaalaan toiminnanohjauskeskusta. Digitaalisia ratkaisuja otetaan käyttöön. Kotisairaalan lääkärit ja sairaanhoitajat käyttävät etäjärjestelmiä ammattilaisten väliseen konsultaatioon. Potilaan ja ammattilaisen välillä kokeillaan digitaalisia ratkaisuja (etävastaanotto). Kotisairaalan ja palliatiivisen keskuksen viikonlopun lääkäripäivystystä suunnitellaan ja pilotoidaan.
Kotisairaalapalveluiden laajentamiseen käytetään valtion hankerahoitusta. Kotisairaalapalveluiden laajentaminen edellyttää henkilöstö- ja muiden resurssien lisäämistä. Toiminnan vahvistamiseen tarvitaan mm. sairaanhoitajia, lääkäreitä ja suunnittelija. Arvioitu henkilöstömenojen lisäystarve vuodelle 2024 on noin 1.350.000 €. Laite-, kaluste- ja tarvike -hankintoihin sekä toiminnanohjausjärjestelmään varattavan määrärahatarpeen on arvioitu olevan noin 700.000 €.
Sairaanhoitaja- ja lääkärimäärän lisääminen mahdollistaa kotisairaalatoiminnan laajentamisen katvealueille ja näin pystytään vastaamaan tarpeeseen paremmin. Asiakasmääriä voidaan lisätä. Mikäli kotisairaalatoimintaa tuotettaisiin myös niille alueille, joilla osastotoiminta ei ole omana tuotantona, henkilö-, laite- ja muut kustannukset nousisivat selvästi.
Tavoitteet vuodelle 2025
Digitaaliset työkalut ovat laajasti käytössä kaikissa kotisairaalapisteissä ja kotisairaalan käyntimäärät ovat lisääntyneet. Kotisairaalatoiminta on laajentunut myös niihin kuntiin, joissa on yksityisen palvelutuottajan osastotoimintaa (esim. Parkano).
Kotisairaalassa hoidetaan paljon muitakin kuin iäkkäitä potilaita. Erityisesti nuoret ja muut kuin monisairaat potilaat soveltuvat kotisairaalan asiakkaiksi.
Lähisairaalat -toimialueen laatima tilannekatsaus ja selvitys kotisairaalapalveluista ovat liitteenä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.