Aluehallitus, kokous 12.6.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 161 Vastaus oikaisuvaatimukseen, Ensihoitopalvelun palvelutasopäätös vuosille 2024-2026

9359/2023

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kaius Kaartinen, ERIKOISLÄÄKÄRI, kaius.kaartinen@pirha.fi
Sanna Hoppu, YLILÄÄKÄRI, sanna.hoppu@pirha.fi
Mika Kontio, PELASTUSJOHTAJA, mika.kontio@pirha.fi

Perustelut

Taustaa

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (585/2017), asetukseen liittyvä muistio, sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohje sairaanhoitopiireille palvelutasopäätöksen laatimiseksi (julkaisu 2017:14) kuvaavat ensihoitopalvelun palvelutasopäätökseen sisällytettävät asiat ja palvelutasopäätöksen valmistelujärjestyksen.

Ensihoitopalvelun palvelutasopäätös valmistellaan osana hyvinvointialueen toiminnallista ja taloudellista suunnittelua hallintosäännön kuvaamalla tavalla.

Perustuslaki velvoittaa noudattamaan yhdenvertaisuusperiaatetta julkisten terveyspalvelujen järjestämisessä. Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen ja suunnittelun lähtökohtana on samantasoisten palvelujen tarjoaminen riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisilla alueilla. Maantieteelliset näkökohdat ja terveydenhuollon muu päivystystoiminta huomioiden, väestölle tulee tarjota mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet saada apua.

Pirkanmaan hyvinvointialueella v. 2023 ensihoitopalvelun säännöllistä ambulanssitoimintaa tuottaa hyvinvointialue itse omana tuotantona (21 ambulanssia, 456 valmiustunti/vrk), sekä yksityiset palveluntuottajat (5 tuottajaa, 16 ambulanssia, 300 valmiustunti/vrk). Yksityisen sektorin osalta käytössä on kuluvan sopimusjakson viimeinen optiovuosi.

Ensihoitopalvelun tehtävämäärät jatkavat kasvuaan. Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuun aikajaksolla 2013-22 tehtävämäärät ovat kasvoivat 37,4%. Samana aikajaksona, ensihoidon vuorokausittainen ambulanssiresursointi on tippui 790:stä valmiustunnista 780:een valmiustuntiin.  Ensihoidon palvelutaso on vastaavasti heikentynyt jatkuvasti. Vuodesta 2018 asti käytössä olleet ensihoidon palvelutason tavoitteet saavutettiin kaikissa tarkasteluryhmissä viimeksi vuonna 2017. Prosentuaalisesti eniten hätätilapotilaiden (A- ja B- kiireellisyysluokat) tavoittaminen on hidastunut ydintaajama-alueilla ja erityisesti Tampereella. Harvaanasutuilla alueilla keskeinen puutos palvelutarjonnassa ja asukkaiden perusturvallisuudessa on ambulanssiyövalmiuden puute (Kuhmoinen, Kihniö, Juupajoki, Vesilahti), mikä näyttäytyy erityisesti Kuhmoisissa ja Kihniössä huomattavan pitkinä tavoittamisviiveinä yöaikaan.

Taulukko 1. Ensihoidon palvelutasototeuma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 2015-22.

  tavoittamisaika minuutteina  
AB-tehtävät, 50%-osuus 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 tavoite v. 2018-22 tavoittamisajan kasvu 2015-22
ydintaajama 5,3 5,1 5,2 5,4 5,8 5,9 6,1

6,3

6,0 19%
muu taajama 7,5 7,5 7,3 7,6 7,7 7,7 8,0 8,3 8,0 10%
haja-asutusalueet 14,4 14,7 15,1 15,6 15,3 15,9 15,5 15,8 15,0 9%
asutut yhteensä 7,3 7,2 7,0 7,3 7,5 7,5 7,8 8,0 ei määr. 10%
                     
AB-tehtävät, 90%-osuus 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 tavoite v. 2018-22

tavoittamisajan kasvu 2015-22

ydintaajama

9,3 8,7 8,7 9,2 9,6 9,6 10,4 10,9 10,0

16%

muu taajama

14,5 14,3 13,9 14,4 14,2 13,9 14,4 14,9 16,0 2%

haja-asutusalueet

25,5 26,3 26,7 27,9 26,4 26,1 26,2 26,6 30,0 4%

asutut yhteensä

16,2 16,4 16,2 16,9 16,0 16,5 16,8 17,0 ei määr. 5%

 

Ensihoitopalvelun toteumaa on käsitelty tarkemmin ensihoidon toimintakertomuksessa 2022.

LIITE 1. Ensihoidon toimintakertomus 2022.

 

Ehdotuksen keskeinen sisältö ja perusteet

Analyysi ambulanssitoiminnan tuotantorakenneratkaisuista puoltaa hyvinvointialueen oman toiminnan selkeää vahvistamista. Tuotantotapaan liittyviä piirteitä on käsitelty liitteessä 2, johon on koottu keskeisten aiempien kansallisten selvitysten tulokset (NHG 2015, Kuntaliitto 2016, NHG 2021).

LIITE 2. Ambulanssitoiminnan tuotantoratkaisut Suomessa

Ehdotuksessa tuotantotavaksi esitetään monituottajamallia siten, että hyvinvointialueen oman tuotannon osuus nousee nykyisestä n. 60 %:sta 70,2 %:iin. Lakisosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 8§ ja 50§ edellyttävät, että yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavan ambulanssitoiminnan on oltava laajuudeltaan sellaista, että hyvinvointialue pystyy huolehtimaan kaikissa tilanteissa ensihoitopalvelun saatavuudesta, myös yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavien palvelujen osalta. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialueella on oltava riittävä oma palvelutuotanto ja palveluksessaan toiminnan edellyttämä ensihoitohenkilöstö, ja hallinnassaan asianmukaiset asematilat, ajoneuvokalusto sekä muut tarvittavat toimintaedellytykset. Jää hyvinvointialueen omalle vastuulle arvioida ja suunnitella mikä on riittävä oman tuotannon ja kaluston laajuus, että palvelun saatavuus voidaan turvata myös odottamattomissa riskitilanteissa ja yhteiskunnan poikkeusoloissa. Oman tuotannon osuuden lisäys on edellytys suunniteltujen ensihoidon, sotesektorin muiden tehtävien, sekä pelastustoimen tehtäviin kykenevien moniviranomaisyksiköiden tehokkaalle käyttöönotolle.

Ensihoidon jatkuvasti heikkenevä palvelutasototeuma edellyttää korjausliikkeitä usealta kantilta. Ensihoidon tehtävämäärän kasvua tulee hillitä ja saattaa lasku-uralle siten, että hyvinvointialueen kehittää ja ottaa käyttöön erityisesti kiireettömämpien potilaiden avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisempia ratkaisuja. Ensihoidon palvelutarjonnassa kehitetään palvelua erityisesti harvaanasutuilla alueilla ottamalla käyttöön moniviranomaisyksiköitä, jotka kykenevät ympärivuorokautisesti tuottamaan paitsi ensihoidon, myös muun sote-sektorin kotiin vietyjä päivystyksellisiä palveluita sekä pelastustoimen valmiutta. Moniviranomaisyksiköiden käyttö lisää hyvinvointialueella ensihoitopalvelun valmiutta nykyisestä 756 valmiustunnista vuorokaudessa 852:een (huom. valmiustuntien ero verrattuna vuoden 2022 tasoon, 780 valmiustuntia/vrk, johtuu Punkalaitumen liittymisestä Pirhaan ja vastaavasti Jämsän irtautumisesta). Valmiustuntien lisäys lisää ensihoidon ja pelastustoimen kustannuksia arviolta n. 3 M€ mikä nostaa Pelastuspalvelut tehtäväalueen v.2023 talousarviota 3,9%. Moniviranomaisyksiköiden kehittäminen yhdessä Päivystyspalveluiden ja päivystyksellisten kotiin vietävien sote -palveluiden kautta tuo laskennallisesti edellistä merkittävämmät kustannussäästöt.

Palvelutasotavoitteet esitetään säilytettävän aiemmalla tasolla.

Ensihoitopalvelun tuotantotapana, sisältö, ensihoitajien koulutusvaatimukset, palvelutasotavoitteet ja muut ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset asiat on kuvattu liitteenä olevassa PIRHA ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä 2024-26, noudattaen STM:n ensihoitojaoksessa suositeltua kansallista palvelutasopäätöksen mallia.

LIITE 3. PIRHA ensihoitopalvelun palvelutasopäätös v. 2024-26

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, Hyvinvointialuejohtaja, Marina.Erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen.

Päätös

Aluehallitus päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen esittelijän kokouksessa tekemin muutoksin.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana pelastusjohtaja Mika Kontiota. Kontio esitteli hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan kannanoton palvelutasopäätökseen. Kontio poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa. 

Katariina Pylsy teki esityksen asian palauttamisesta valmisteluun. Esitys raukesi, koska sitä ei kannatettu. 

Esittelijä muutti esitystä siten, että hyvinvointialueen oman tuotannon osuus on 70.2 %. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti. 

Pöytäkirjaan ja liitteenä olevaan palvelutasopäätökseen tehdään vastaava muutos. 

Merkittiin, että hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta on käsitellyt asiaa 23.3.2023 ja laatinut seuraavan kannanoton: 

"Valiokunnalta huoli-ilmoitus aluehallitukselle, että tarkastellaan ensihoidon tilannetta mahdollisimman nopeasti (ennen kuin vasta ensi vuoden alusta). Huomio, että tarve nopealle tarkastelulle ja resurssien lisäämiselle.​ Tällä hetkellä ei päästä sovittuun palvelutasoon, jonka takia tätä on syytä kiirehtiä ja tilanteeseen reagoida.​ Esimerkiksi hybridiyksikköjen lisäämisellä pystyttäisiin helpottamaan myös Acutan tilannetta​. Huomioitava, että työntekijöitä on erittäin vähän vapailla markkinoilla, ja esimerkiksi hybridiyksikön saaminen tehtaaltakin ottaa aikaa herkästi reilun puolen vuoden - vuoden jotta se on vuorokierrossa.​"

Kokouksessa pidettiin tauko klo 10.48-11.02.

Merkittiin, että Lauri Lyly, Anna-Kaisa Ikonen ja Jarmo Takala poistuivat kokouksesta ennen päätöksentekoa. 

Valmistelija

  • Miia Luukko, HALLINTOPALVELUJOHTAJA, miia.luukko@pirha.fi
  • Vuokko Ylinen, HALLINTOJOHTAJA, vuokko.ylinen@pirha.fi
  • Kaius Kaartinen, ERIKOISLÄÄKÄRI, kaius.kaartinen@pirha.fi

Perustelut

Aluehallitus on 24.4.2023 § 100 hyväksynyt Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen 2024-2026. Päätöksestä on tehty kahden tahon nimissä yhteinen oikaisuvaatimus. 

Oikaisuvaatimus ja siihen laadittu vastaus ovat esityslistan liitteinä. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marina Erhola, Hyvinvointialuejohtaja, Marina.Erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää

  1. jättää tutkimatta 9Lives Pirkanmaa Oy:n oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että yhtiöllä ei ole hyvinvointialuelain 142 §:n mukaista oikaisuvaatimusoikeutta asiassa. Tarkemmat perustelut ovat liitteessä. 
     
  2. hylätä Susanna Lehtimäen tekemän oikaisuvaatimuksen liitteessä esitetyillä perusteilla. 

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Asianosainen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksin myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.  Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

"Tuomioistuimen ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 260 euroa (v. 2021).

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).”