Valmistelija
Päivi Tryyki, PALVELULINJAJOHTAJA, paivi.tryyki@pirha.fi
Perustelut
IKI2035- ohjelman valmistelun tausta ja valtion ohjaus
Aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialuestrategia määrittää pitkän aikavälin tavoitteet ja palvelustrategian ylätason linjaukset vuosille 2023–2025. Strategian neljä kärkeä ovat tärkeintä ihminen, yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut, hyvinvoivat työntekijät sekä yhdessä yhteentoimiva hyvinvointialue.
Aluehallitus hyväksyi strategian toimeenpano-ohjelman 14.2.2023. Toimeenpano-ohjelma muodostaa kokonaisuutena toiminnallisen uudistamisohjelman. Strategian toimeenpano-ohjelmaan sisältyy merkittäviä erillisiä kokonaisuuksia, joista päätetään hallintosäännön määrittämin päätösvaltuuksin. Näitä kokonaisuuksia ovat strategiset ohjelmat ja suunnitelmat, joihin kuuluvat palvelujen verkoston suunnitelmat ja palvelulinjakohtaiset toimeenpanosuunnitelmat. Toimeenpano-ohjelma ja siihen sisältyvät ohjelmat ja suunnitelmat luovat raamit ja tiekartan Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäisen aluevaltuustokauden toiminnalle. Toimeenpano-ohjelma muodostaa erittäin merkittävän välineen systemaattisen muutoksen mahdollistamiseksi. Ohjelman tavoitteena on palvelujärjestelmän taloudellinen ja toiminnallinen kestävyys ja investointikyky tulevaisuuden kannalta välttämättömiin kohteisiin.
Hyvinvointialueella on lakiin perustuva velvollisuus vastata lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä.
Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisesti. Hyvinvointialue päättää saamansa valtion rahoituksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen.
Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Ohjaavat ministeriöt; sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö (VM) ja Sisäasianministeriö (SM) ovat antaneet hyvinvointialueelle tiukat velvoitteet huolehtia talouden tasapainottamisesta. Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelmalla ja siihen sisältyvillä palvelureformeilla on merkittävä rooli ministeriöiden kanssa käytävissä ohjausneuvotteluissa. Valtiovarainministeriö on myös korostanut toimeenpano-ohjelmien tärkeyttä hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen, STM:n, VM:n ja SM:n ohjausneuvottelussa 27.10.2023 ministeriöt ovat antaneet ohjeet, joissa edellytetään, että Pirkanmaan hyvinvointialue jatkaa määrätietoisesti palvelureformin toimeenpanoa. Lisäksi VM:n lisälainavaltuuksia koskevassa hallintopäätöksessä 2.11.2023 investointien rahoitukseen tarvittava lisälainan myöntäminen on sidottu siihen, että hyvinvointialue päättää talouden tasapainottamisohjelmasta ja käynnistää sen toimeenpanon. Päätöksen mukaan ohjelman tulee sisältää vuosittaiset euromääräiset tulosta ja lainanhoitokykyä kuvaavat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Tasapainottamistavoitteen tulee olla sellainen, joka varmistaa hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn ja mahdollisuuden järjestää lakisääteiset palvelut. Tasapainottamisohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 29.12.2023 mennessä. Valtioneuvoston päätös Pirkanmaan hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanottovaltuuden muuttamisesta
Aluehallitus on 11.9.2023 osavuosikatsauksen (1-6) yhteydessä todennut, että talouden tilannekuva on huonontunut merkittävästi. Aluehallitus on päättänyt, että talouden tasapainottaminen edellyttää palvelurakennereformin jatkamista. Lähtökohtana talouden tarkastelulle on vähintään 2 % vuosittaisten tuottavuushyötyjen löytäminen. Aluehallitus on päättänyt 42 miljoonan euron säästötavoitteesta vuodesta 2024 alkaen.
Valmisteluprosessi
Palvelujen uudistamisen ja palvelujen verkoston suunnittelun pohjaksi aluevaltuusto hyväksyi 14.8.2023 (69 §) palveluverkon kehittämisen periaatteet. Periaatteet sisältävät palvelujen verkoston kehittämistä linjaavat yleiset periaatteet sekä palvelukohtaiset palvelujen verkoston kehittämisen periaatteet. Palveluverkon kehittämisen periaatteet | Pirkanmaan hyvinvointialue (cloudnc.fi)
Aluehallitus päätti 18.9.2023 § 244 merkitä IKI2035 - Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelmaluonnoksen tiedoksi ja lähettää selvityksen laajalle kuulemiskierrokselle YT-elimelle, vaikuttamistoimielimiin, valiokunnille ja aluehallituksen jaostoille. Aluehallitus edellytti, että selvitys ja siihen tehdyt täydennysehdotukset tuodaan aluehallituksen hyväksyttäväksi lokakuussa 2023, ja että kuulemiskierroksen kommenteista laaditaan erillinen kooste.
Kommentointikierros tuotti runsaasti asukas- ja muita palautteita, ja toimielimet, valiokunnat ja vaikuttamistoimielimet antoivat lausuntonsa. Luonnosta käsiteltiin kolmessa asukastilaisuudessa sekä hyvinvointialueen johdon ja kuntien poliittisen sekä virkajohdon kokouksessa 27.9.2023. Luonnosta käsiteltiin lisäksi henkilöstöinfoissa 13.9. ja 21.9.2023.
Aluehallitus päätti 9.10.2023 § 267 merkitä tiedoksi selvitykseen annetut kommentit ja lausunnot sekä niiden perusteella laaditun koosteen ja johtopäätökset huomioonotettavaksi jatkovalmistelussa sekä oikeutti jatkamaan IKI2035- Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelman valmistelua käsittelyssä olleen luonnoksen pohjalta.
Asukkaiden kuuleminen, muut lausunnot ja kommentit
Hyvinvointialue toteutti kesällä 2023 asiakaskyselyn, jonka tulokset on esitetty aluehallitukselle. Tämä kysely on ollut mukana aluevaltuuston päättäessä palveluverkon kehittämisen periaatteista. Sen jälkeen on toteutettu muita asukaskyselyjä.
Palvelujen verkostosta järjestettiin asukaskysely 9.-22.10.2023. Vastaukset ja niiden yhteenveto on liitteenä.
Ikäihmisten palveluja koskevaan osioon vastasi 1167 henkilöä. Tiivistys vastauksista: vastaajat antoivat ikäihmisten asumispalveluista kouluarvosanan 6,8. Yli 80-vuotiaat antoivat palveluille korkeimman arvosanan (7,3). Ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisessä kotiin annettavien palvelujen kuten kotihoidon kehittäminen on tärkein tekijä kaikissa ikäryhmissä. Ympärivuorokautinen palveluasuminen (38 %) ja omassa kodissa asuminen (37 %) pidettiin parhaiten sopivana asumismuotona toimintakyvyn laskiessa.
Liitettä ” Kooste kommenteista ja lausunnoista palveluiden verkoston kehittämiseen” on täydennetty 1.11.2023 saakka saapuneilla lausunnoilla ja kommenteilla. Ko. liitteestä päätöksenteon pohjana on nyt IKI2035- ohjelmaan liittyvät lausunnot ja kommentit.
Saadut kommentit, lausunnot ja asukaskyselyn palautteet ja ehdotukset huomioidaan palvelukokonaisuuksien yksityiskohtaisessa jatkovalmistelussa.
Aluehallituksen käsittelyssä 9.10.2023 olleeseen IKI2035- ohjelmaan ei tässä vaiheessa esitetä konkreettisia muutoksia.
Keskeiset johtopäätökset
Koulutettuja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ei ole tarjolla normien ja asetusten vaatimaa määrää ja tästä syystä nykyistä palvelurakennetta tulee muuttaa. Henkilöstön saatavuus ei ole eläköitymisen ja alalle valmistuvien määrän ennusteiden valossa helpottumassa.
Ilman palvelurakennemuutosta ikääntyneiden sosiaalipalvelujen kustannukset kasvaisivat sadoilla miljoonilla euroilla tällä vuosikymmenellä.
Vahvistamalla ennalta ehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja mukaan lukien neuvonta ja ohjaus, kehittämällä ja monipuolistamalla kotiin vietäviä palveluja ja lisäämällä yhteisöllistä asumista voidaan vähentää tarvetta raskaammalle ympärivuorokautiselle palveluasumiselle ja hillitä kustannusten kasvua.
Sosiaali– ja terveydenhuollon ammattilaisen antaman ohjauksen ja neuvonnan saatavuutta sekä saavutettavuutta vahvistetaan.
Kotona asumista tukevia palveluja sekä eri asumisen muotoja suunnitellaan siten, että niitä on Pirkanmaan väestöpohjaan suhteutettuna oikeanlainen määrä, jotta asiakas saa toimintakykyynsä nähden oikea-aikaista ja oikein mitoitettua palvelua.
Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito lakkautetaan.
Henkilöstön resursseja ja saatavuutta tarkastellaan myös henkilöstörakenteen ja osaamisen kautta.
Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien (Pirha, yksityiset toimijat sekä kolmas sektori ja muut yhteisöt) toimijoiden yhteistoimintaa parannetaan palvelukokonaisuuksien sujuvuuden varmistamiseksi.
Yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa vahvistetaan tilatarpeiden suunnittelussa ja toimeenpanossa.
Yhteistoimintaneuvottelut
IKI2035- ohjelmaluonnoksessa on esitetty ylätasolla oleva vaikutusten arviointi. Toimeenpano-ohjelman tarkentuessa vaikutusten arviointia tullaan syventämään tapauskohtaisesti muun muassa palveluverkon osalta.
IKI2035- ohjelmaan liittyvä palveluverkkoselvitys valmistuu vuoden 2023 aikana ja selvityksen pohjalta tehtävät konkreettiset ehdotukset tämän jälkeen. Palveluverkkoselvityksestä johdettava kustannusarviointi voidaan tehdä vasta konkreettisen toimeenpanosuunnitelman etenemisen myötä.
Aluehallitus on käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut 11.9.2023. Tämän pykälän sisältämä ohjelma on sisältynyt päättyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Aluehallitus päättää erillisellä päätöksellä neuvottelujen perusteella mahdollisesti toimeenpantavista henkilöstövaikutuksista ja toimenpiteistä 20.11.2023.
Liitteenä IKI2035- ohjelma, kooste kommenttien yhteenvedosta ja asukaskyselyraportin tulokset.
Eriävä mielipide
Milka Hanhela ja Jouni Sirén jättivät eriävän mielipiteen koskien aluehallituksen päätöstä jättää IKI2035-ohjelma palauttamatta valmisteluun. Perustelut liitetään pöytäkirjaan.
Kokouskäsittely
Pekka Järvinen, Katariina Pylsy, Lassi Kaleva, Marko Jarva ja Olga Haapa-aho ottivat paikkansa kokouksessa.
Kuultiin asiantuntijoina sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasta ja palvelulinjajohtaja Päivi Tryykiä. Tryyki poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen.
Milka Hanhela teki IKI2035- ohjelman palautusesityksen. Kannatus: Jouni Sirén.
Puheenjohtajan äänestysesitys: Asian palauttaminen valmisteluun JAA, asian käsittelyn jatkaminen EI. Hyväksyttiin.
Äänestyksessä annettiin 2 JAA- ääntä ja 11 EI- ääntä. Palautusesitys hylättiin ja asian käsittelyä jatkettiin.
Hanna Laine teki muutosesityksen toiseen päätösponteen:
’’Aluehallitus päättää,
- että aluehallitus seuraa ja tarvittaessa korjaa IKI2035-ohjelmaa puolivuosittain huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, väestöennusteen kehittymisen ja väestön palvelutarpeen muutokset, mukaan lukien muistisairaudet. Mikäli tulorahoitus kasvaa nykyisestä virka-arviosta talouden sopeuttamiskaudella 2023-2026, hallitus ottaa IKI2035-ohjelman uudelleen tarkasteltavaksi. Raportissa seurataan myös palveluiden piiriin pääsyä ja jonotilannetta. Asiasta raportoidaan myös valtuustoa.’’
Kannatus: Pekka Järvinen, Sari Tanus, Leena Kostiainen, Katariina Pylsy, Lassi Kaleva, Olga Haapa-aho. Puheenjohtaja tiedusteli aluehallitukselta, voidaanko muutosesitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti.
Milka Hanhela ja Jarmo Takala poistuivat kokouksesta pykälän käsittelyn jälkeen.
Kokouksessa pidettiin tauko klo 11.00-11.10 pykälän käsittelyn jälkeen.