Aluehallitus, kokous 25.3.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 103 Oikaisuvaatimus aluehallituksen päätöksestä jalkahoidon palvelusetelistä

29032/2023

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Mauri Jokinen, VASTUUALUEJOHTAJA, mauri.jokinen@pirha.fi

Perustelut

Hyvinvointialue päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 9 § 1:n momentin mukaisesti. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt 15 sääntökirjaa 19.12.2022 § 331 ja yhden sääntökirjan 26.6.2023 § 174. Jalkojenhoitopalvelun palvelusetelin sääntökirja hyväksyttiin 19.12.2022 § 331. Sen pohjana oli Nokian kaupungin sääntökirja, ja palvelusetelien arvot säilyivät silloisella tasolla. Hankintajohtajan päätöksellä tarkennettiin henkilöstön pätevyysvaatimuksia 6.2.2023, § 3.

Jalkojenhoitopalvelun palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen on tuonut esiin haasteita. Sääntökirjasta saadun palautteen perusteella henkilöstön pätevyysvaatimusten, palvelusisältöjen sekä palvelusetelin arvon ja hintakaton taso eivät tue palveluihin hakeutumista. Tästä syystä sääntökirja on nimetty uudelleen ja päivitetty sisällöltään paremmin tarpeita vastaavaksi.

Diabeetikoiden rinnalle mahdollisiksi asiakkaiksi on lisätty reumaatikot. Jalkaterapia ja jalkojenhoito on eriytetty omiksi palveluikseen. Palvelusetelin palvelusisältöjä on muutettu ja määrää vähennetty, millä on vaikutusta myös palvelusetelin arvon muutoksiin. Edellä mainituilla muutoksilla halutaan selkiyttää sääntökirjan sisältöä ja edistää yritysten hakeutumista palvelusetelituottajiksi, sekä vahvistaa riittävien ja tarkoituksenmukaisten palveluiden tarjontaa hyvinvointialueen asukkaille.

Hyvinvointialueen tulee hyväksyä ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää hyvinvointialueen myöntämää palveluseteliä. Hyvinvointialueen on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelusetelituottajista ja peruutettava hyväksyminen ja poistettava tuottaja luettelosta, mikäli hyväksymiselle asetetut ehdot eivät täyty tai tuottaja pyytää hyväksynnän peruuttamista.

Potentiaalisia palvelusetelituottajia etsitään monikanavaisesti ja kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan määräaikana Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Palvelusetelituottajien tulee ilmoittaa kiinteät hinnat niille palvelusetelin sääntökirjan hintaliitteessä listatuille palvelusisällölle, joita ne haluavat tuottaa. Hinnat ovat sitovia ja voimassa kaksi (2) vuotta. Tämän jälkeen palvelusetelin arvo määritellään niin, että jokaisessa palvelusisällössä edullisimman hinnan ilmoittaneen palvelusetelituottajan asiakkaalta perimä omavastuuosuus on sama kuin minkä asiakas maksaa vastaavasta Pirkanmaan hyvinvointialueen omana tuotantona antamasta palvelusta (vuonna 2023 11,60 euroa). Asiakkaan maksama omavastuuosuus on palvelusetelituottajan ilmoittaman hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. Jos asiakas valitsee palvelusetelituottajan, jonka ilmoittama hinta on korkeampi, sitä suurempi on myös asiakkaan omavastuuosuus.

Ilmoitetut hinnat ovat voimassa kaksi vuotta eikä sinä aikana palvelusetelipalveluun hyväksytä uusia palvelusetelituottajia. Jos alimman hinnan ilmoittanut tuottaja lopettaa, lasketaan palvelusetelin arvo uudelleen tarpeenmukaisille sisällöille. Päätöksen muuttuneesta arvosta voi tehdä palvelulinjajohtaja. Mikäli palveluseteli arvioidaan jatkossa tarpeenmukaisena palvelun tuottamistapana, palvelusetelin arvo tarkistetaan ja otetaan uusia palveluntuottajia.

Jalkaterapian ja jalkojenhoidon palveluilla on tärkeä merkitys niiden kohderyhmille toimintakykyä vahvistavina sekä vaativampien ja kalliimpien hoitojen tarvetta ennaltaehkäisevinä palveluina. Tarkkoja kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida, koska jalkojenhoitoa koskevaa palveluseteliä ei ole ollut käytössä kuin muutamassa kunnassa. Osassa kunnista on käytetty ostopalveluja tai maksusitoumuksia, mutta tiedon hajanaisuuden vuoksi luotettavan tiedon kokoaminen on osoittautunut vaikeaksi. Palveluun on arvioitu riittävän vuositasolla 250 000 - 400 000 euroa. Kustannusten seurannalla ja sisäisellä ohjeistuksella voidaan hallita käyttöä, ja ohjata asiakkaita tarvittaessa oman toiminnan piiriin.

Aiemmin kunnissa käytössä olleissa jalkojenhoidon palveluseteleissä on ollut käytössä sähköinen Vaana-järjestelmä. Pirkanmaan hyvinvointialueella on käytössä Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP), jonka käyttöä laajennetaan erillisessä projektissa. Tavoitteena on siirtää kaikki tätä palvelua koskeva toiminta yhteen järjestelmään, jolloin palvelusetelitoiminnan hallinnointi selkeytyy ja yhdenmukaistuu. Tiedolla johtamisen perusta paranee, kun tieto on aiempaa paremmin hyödynnettävissä seurannan ja ennustamisen osalta. Sääntökirjan hyväksymisen jälkeen PSOP-järjestelmään rakennetaan tarvittavat kokonaisuudet ja palvelulinjan toiminnan prosessit. Vaana-järjestelmästä luovutaan hallitusti ja hakeutuminen palvelusetelituottajaksi tapahtuu uudessa järjestelmässä.

Sääntökirjaan on päivitetty sisällöllisten muutosten lisäksi myös yleinen osio. Sääntökirjaan on lisätty uusia määritelmiä sekä tarkennettu kuvauksia, terminologiaa ja sanavalintoja. Keskeisimmät muutokset koskevat tietosuojaliitettä ja asiakastietolakia. Lisäksi tarkennuksia on tehty muun muassa tietojärjestelmiin ja laskutukseen liittyviin teksteihin. Jatkossa palveluntuottajan tulee kuulua Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun, jolloin tilaajavastuulain edellyttämät tarkistukset automatisoituvat, sekä rekisteröityä palvelutietovarantoon (PTV).  

Liitteenä jalkaterapian ja jalkojenhoidon palvelusetelin sääntökirja sekä sääntökirjan diaesitys.

Ehdotus

Esittelijä

Juhani Sand, KONSERNIPALVELUJOHTAJA, juhani.sand@pirha.fi

Aluehallitus päättää

  • hyväksyä liitteen mukaisen jalkaterapian ja jalkojenhoidon palvelusetelin sääntökirjan noudatettavaksi Pirkanmaan hyvinvointialueella,
     
  • että sääntökirja korvaa aluehallituksen 19.12.2022 § 331 hyväksymän jalkojenhoitopalvelun palvelusetelin sääntökirjan ja siihen myöhemmin hankintajohtajan päätöksellä tehdyt muutokset,
     
  • että palvelusetelin arvo lasketaan perusteluissa määritellyllä tavalla määräajassa ilmoittautuneiden palvelusetelituottajien hintatietojen pohjalta, ja arvot tulevat voimaan sen jälkeen, kun arvonlaskenta on saatu valmiiksi,
     
  • että kaikki palvelusetelituottajat hakeutuvat palvelusetelituottajiksi PSOP-järjestelmässä, ja
     
  • että palvelulinjajohtaja voi tehdä muutoksia arvoon ja hankintajohtaja voi tehdä vähäisiä tai teknisiä muutoksia sääntökirjaan.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana palvelulinjajohtaja Eeva Torppa-Saarista.

Valmistelija

  • Vilma Kiilunen, HALLINTOLAKIMIES, vilma.kiilunen@pirha.fi

Perustelut

Liitteessä mainitut asianosaiset ovat laatineet oikaisuvaatimuksen aluehallituksen 11.12.2023 § 258 päätöksestä "Jalkaterapian ja jalkojenhoidon palvelusetelin sääntökirja". Päätöksessään aluehallitus on muun muassa päättänyt hyväksyä jalkaterapian ja jalkojenhoidon palvelusetelin sääntökirjan noudatettavaksi Pirkanmaan hyvinvointialueella.

Hyvinvointialuelain (611/2021) 143 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on tullut toimittaa Pirkanmaan hyvinvointialueen kirjaamoon viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Aluehallituksen pöytäkirja on julkaistu hyvinvointialueen internetsivuilla 14.12.2023. Oikaisuvaatimus on siten tullut lähettää kirjaamoon 4.1.2024 mennessä.

Oikaisuvaatimus on jätetty hyvinvointialueen kirjaamoon 28.2.2024. Oikaisuvaatimus on siten saapunut myöhässä. 

Hallintolain (434/2003) 49 a § 2 momentin mukaan jos oikaisuvaatimusta ei ole tehty määräajassa, oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. Aluehallitukselle siten esitetään, että se jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Sovelletut lainkohdat

Laki hyvinvointialueesta 143 §
Hallintolaki 49 a § 2 mom.


Liitteenä oikaisuvaatimus 28.2.2024.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää

  • jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Asianosaiset

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksin vain se,​ joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut,​ saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksin myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 270 euroa (v. 2023). Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).