Perustelut
Pirkanmaan hyvinvointialueen oman ensihoidon sekä moniviranomaisyksiköiden palvelutuotannon muutokset. Aluehallitus on tehnyt päätöksen Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon palvelutasosta vuosille 2024 – 2026 (Aluehallitus 24.4.2023, § 100). Päätöksen mukaisesti hyvinvointialueella toimii v. 2024 – 2026 yhteensä 37 ambulanssia, joista 34 kpl on ympärivuorokautisessa valmiudessa, ja 3 kpl 12 tunnin vuorokautisessa valmiudessa. Kokonaismäärästä hyvinvointialueen oman tuotannon osuus ambulanssitoiminnassa kasvaa 21:stä 26:een (70,2 %). Aluehallituksen päätöksen mukaisesti alueella toimivien ympärivuorokautisten moniviranomaisyksiköiden määrä nousee viiteen, kun aiemmin moniviranomaisyksiköitä oli 1 kpl. Hyvinvointialueen vuorokaudessa tuottamien säännöllisen ambulanssitoiminnan valmiustuntien määrä kasvaa 456:sta 624:ään, sisältäen moniviranomaisyksiköt.
Oman toiminnan laajentuessa aiempaa vahvemmin harvaanasutuille alueille korostuu toiminnan luonteessa suhteessa ydintaajama-alueilla toimimiseen: pitkät etäisyydet päivystykseen, rajalliset terveydenhuollon päivystykselliset lähipalvelut, ensihoidon yhteistyö paikallisen hoitolaitoksen kanssa, tarkempi hoidontarpeen arviointi kohteessa erityisesti kiireettömien potilaiden ja vanhusväestön kohdalla. Edellä kuvatuissa korostuu ensihoitoparin terveydenhuollon toiminnan kattava ammatillinen ymmärrys ja yhteistyö. Käytännössä terveydenhuollon ammattihenkilön tutkinto muodostaa ammatillisen osaamisen perustan, jota mahdollinen pelastajan tutkinto täydentää.
Henkilöstön ammatillinen osaaminen. Kaikki ensihoitopalvelun ambulanssit sekä moniviranomaisyksiköt ovat suunnitelmallisesti tasoltaan hoitotason yksiköitä. Hoitotason yksikön henkilöstön koulutusvaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti asetuksessa ensihoitopalvelusta (585/2017, § 8). Perustason ensihoitajalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoa. Pelastajilta, jotka toimivat ensihoidossa, edellytetään palomiehen tai pelastajan tutkinnon lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoa tai sitoutumista perustason ensihoitajan oppisopimuskoulutukseen.
Toimi- vai virkasuhde. Ensihoitopalvelu on luonteeltaan hätäkeskusrajapinnassa tapahtuvaa yhteiskunnan perusturvallisuutta turvaavaa toimintaa. Toimialalla korostuu valmiuden ylläpidon ja poikkeustilanteisiin varautumisen lakisääteinen velvoite; toiminnan katkeamattomuus täytyy turvata myös nopeastikin kehittyvissä normaaliolojen poikkeustilanteissa, ja yhteiskunnan poikkeusoloissa, riippumatta mahdollisen poikkeusolojen lainsäädännön tuomista lisävaltuuksista. Verrattuna ensihoitajan toimeen, virkasuhde mahdollistaa merkittävästi paremmin toiminnan katkeamattomuuden turvaamisen normaaliolojen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa. Pirkanmaan pelastuspalvelujen ensihoitajat toimivat pääsääntöisesti virkasuhteessa, ja myös STM:n poikkeusolojen neuvottelukunta korostaa virkasuhteen merkitystä valmius- ja varautumisorganisaatiossa.
Palvelutasopäätöksen mukainen henkilöstön lisätarve. Oman toiminnan laajeneminen edellyttää ensihoidon henkilöstön lisäystä pelastuspalveluiden palvelulinjalla, ensihoitopalveluiden toimialueella. Laskettu henkilöstön lisäystarve on: 44 hoitotason ensihoitajaa, 16 perustason ensihoitajaa ja 20 pelastajaa.
Työaikamuutoksen edellyttämä henkilöstön lisätarve. Työnantaja ja pääsopijajärjestöt ovat kevään 2023 aikana neuvotelleet ensihoitohenkilöstön työajasta. Neuvotteluissa ei syntynyt sopimusta aiemmin käytössä olleesta poikkeusluvan alaisen 42 h/vk työajan jatkamisesta. Ensihoitajien työaika muuttui 1.4.2023 alkaen virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan 38,25 h/vk. Viikkotyöajan lyheneminen edellyttää 12 hoitotason ensihoitajan ja 2 perustason ensihoitajan viran perustamista.
Talousvaikutukset. Ensihoidon palvelutasopäätöksen (2024-2026) kustannukset on esitelty aluehallitukselle 24.4.2023 ensihoidon palvelutasopäätöksen käsittelyn yhteydessä (§ 100). Tuotot, jotka liittyvät moniviranomaisyksiköiden mahdollisiin uusiin palveluihin, kuten erikseen sovittavat sosiaali- ja terveydenhuollon kotiin vietävät palvelut, mahdollistavat mm. toiminnan taloudellisen tehostamisen.
Työajanmuutoksen aiheuttamat kustannukset. Työajan muutoksesta johtuva uusien virkojen tarve on palvelutasopäätöksestä riippumaton kustannus. Näissä tehtävissä on jo määräaikaiset tekijät, koska työajan muutos toteutui 1.4.2023. Vuosikustannus työaikamuutokselle on n. 900 000 euroa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.