Aluehallitus, kokous 2.12.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 335 Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisperusteet 1.1.2025 alkaen

543/2022

Aikaisempi käsittely

Vanhusneuvosto, 5.11.2024

Valmistelija

Päivi Tryyki, IKÄIHMISTEN JA VAMMAISTEN PJOH, paivi.tryyki@pirha.fi
Milja Koljonen, PALVELUJOHT, ENNALTAEHK.PALV, milja.koljonen@pirha.fi

Perustelut

Sosiaalihuoltolain (30.12.2014/1301) 23 §:n mukaan hyvinvointialue voi järjestää liikkumista tukevia palveluja henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Esteetön julkinen joukkoliikenne, mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne, ovat aina kuitenkin ensisijaisia vaihtoehtoja. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat määrärahasidonnainen palvelu eikä niiden järjestämiseen ole hyvinvointialueella ehdotonta velvoitetta.  

Myöntämisen perusteisiin esitetään lisättäväksi ja tarkennettavaksi, että liikkumisen tukea voidaan järjestää saattajapalveluna tai antamalla riittävää ohjausta julkisen joukkoliikenteen käyttöön ja mahdollisuuden harjoitella liikennevälineiden käyttämistä palveluavustajan tukemana. Liikkumista tukevien palveluiden tarkoitus on ensisijaisesti tukea itsenäisen elämisen mahdollisuuksia omassa kodissa. Lisäksi myöntämisen perusteissa on määritelty erityisoikeuksien myöntämisen perusteita vammaispalvelulain mukaisten matkojen kanssa yhteneväisiksi ja tarkennettu oman auton käyttömahdollisuuksia koskevaa osuutta. Myöntämisen perusteista ehdotetaan poistettavaksi, että asumispalveluissa (ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen, tuettu asuminen, pitkäaikainen perhehoito) asuvalle henkilölle voidaan myöntää liikkumista tukeva kuljetuspalvelu. 

Projektipäällikkö Katariina Somppi esittelee sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisen perusteet. 

Liitteenä sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisen perusteet sekä oheismateriaalina diaesitys, jossa on kuvattu keskeiset muutokset. 

Ehdotus

Vanhusneuvosto päättää

  • merkitä tiedoksi esittelyn sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisen perusteista
  • antaa mahdolliset kommenttinsa myöntämisen perusteista.

Päätös

Vanhusneuvosto päätti

  • merkitä tiedoksi esittelyn sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisen perusteista ja
  • antaa myöntämisen perusteista seuraavat kommenttinsa:

    • Erityisperusteet, kuten viittaus vammaispalvelulakiin, pitäisi kirjata tekstissä auki.

    • Saattajapalvelussa on huomioitava myös pienemmät kunnat.

    • Myöntämisen perusteista ei saa poistaa kohtaa: "Asumispalveluissa (ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen, tuettu asuminen, pitkäaikainen perhehoito) asuvalle henkilölle voidaan myöntää liikkumista tukeva kuljetuspalvelu."

Kokouskäsittely

Projektipäällikkö Katariina Somppi esitteli sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisen perusteet, ja vastaili neuvoston esittämiin kysymyksiin aiheeseen liittyen ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.  

Vammaisneuvosto, 6.11.2024

Valmistelija

Päivi Tryyki, IKÄIHMISTEN JA VAMMAISTEN PJOH, paivi.tryyki@pirha.fi
Milja Koljonen, PALVELUJOHT, ENNALTAEHK.PALV, milja.koljonen@pirha.fi

Perustelut

Sosiaalihuoltolain (30.12.2014/1301) 23 §:n mukaan hyvinvointialue voi järjestää liikkumista tukevia palveluja henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Esteetön julkinen joukkoliikenne, mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne, ovat aina kuitenkin ensisijaisia vaihtoehtoja. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat määrärahasidonnainen palvelu eikä niiden järjestämiseen ole hyvinvointialueella ehdotonta velvoitetta.  

Myöntämisen perusteisiin esitetään lisättäväksi ja tarkennettavaksi, että liikkumisen tukea voidaan järjestää saattajapalveluna tai antamalla riittävää ohjausta julkisen joukkoliikenteen käyttöön ja mahdollisuuden harjoitella liikennevälineiden käyttämistä palveluavustajan tukemana. Liikkumista tukevien palveluiden tarkoitus on ensisijaisesti tukea itsenäisen elämisen mahdollisuuksia omassa kodissa. Lisäksi myöntämisen perusteissa on määritelty erityisoikeuksien myöntämisen perusteita vammaispalvelulain mukaisten matkojen kanssa yhteneväisiksi ja tarkennettu oman auton käyttömahdollisuuksia koskevaa osuutta. Myöntämisen perusteista ehdotetaan poistettavaksi, että asumispalveluissa (ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen, tuettu asuminen, pitkäaikainen perhehoito) asuvalle henkilölle voidaan myöntää liikkumista tukeva kuljetuspalvelu.

Vammaisneuvostolle asiaa kokouksessa esittelee projektipäällikkö Katariina Somppi. Liitteenä sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisen perusteet sekä oheismateriaalina diaesitys, jossa on kuvattu keskeiset muutokset.

Ehdotus

Vammaisneuvosto päättää

  • merkitä tiedoksi esittelyn sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisen perusteista
  • antaa mahdolliset kommenttinsa myöntämisen perusteista.

Päätös

Vammaisneuvosto päätti

  • merkitä tiedoksi esittelyn sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisen perusteista
  • antaa kommenttinsa myöntämisen perusteista:
    • vammaisneuvosto on yksimielisesti sitä mieltä, että asumispalveluissa asuvalle henkilölle on yksilöllisen tarpeen mukaan voitava myöntää yhdenvertaisesti liikkumista tukevia kuljetuspalveluita. Palvelun myöntämistä ei saa poistaa kriteereistä, vaan myös asumispalveluissa asuvalla henkilöillä pitää olla mahdollisuus poistua asumispalveluista ylläpitämään ihmissuhteita ja osallistuakseen yhteiskuntaan sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden avulla.

Kokouskäsittely

Asiantuntijana kuultiin projektipäällikkö Katariina Somppia.

Käytiin keskustelua aiheesta ja nostettiin kommentit päätökselle.

Merkittiin tiedoksi, että Eija Rantanen ja Ulla Konkarikoski poistuivat kokouksesta pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Päivi Tryyki, IKÄIHMISTEN JA VAMMAISTEN PJOH, paivi.tryyki@pirha.fi
  • Milja Koljonen, PALVELUJOHT, ENNALTAEHK.PALV, milja.koljonen@pirha.fi

Perustelut

Sosiaalihuoltolain (30.12.2014/1301) 23 §:n mukaan hyvinvointialue voi järjestää liikkumista tukevia palveluja henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Esteetön julkinen joukkoliikenne, mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne, ovat aina kuitenkin ensisijaisia vaihtoehtoja. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat määrärahasidonnainen palvelu eikä niiden järjestämiseen ole hyvinvointialueella ehdotonta velvoitetta.  

Myöntämisperusteisiin esitetään lisättäväksi ja tarkennettavaksi, että liikkumisen tukea voidaan järjestää saattajapalveluna tai antamalla riittävää ohjausta julkisen joukkoliikenteen käyttöön ja mahdollisuuden harjoitella liikennevälineiden käyttämistä palveluavustajan tukemana. Liikkumista tukevien palveluiden tarkoitus on ensisijaisesti tukea itsenäisen elämisen mahdollisuuksia omassa kodissa. Lisäksi myöntämisperusteissa on määritelty erityisoikeuksien myöntämisen perusteita vammaispalvelulain mukaisten matkojen kanssa yhteneväisiksi ja tarkennettu oman auton käyttömahdollisuuksia koskevaa osuutta. Myöntämisperusteista ehdotetaan poistettavaksi, että asumispalveluissa (ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen, tuettu asuminen, pitkäaikainen perhehoito) asuvalle henkilölle voidaan myöntää liikkumista tukeva kuljetuspalvelu. Liikkumista tukevan sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun ensisijainen tarkoitus on tukea itsenäistä asumista ja mahdollistaa mm. sitä tukevat säännöllisyyteen perustuvat asiointimatkat. Asumispalvelua ei voida nähdä tässä tarkoituksessa itsenäiseksi asumiseksi.  

Esitystä sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisperusteista on esitelty vanhusneuvoston kokouksessa 5.11.2024 § 110 ja vammaisneuvoston kokouksessa 6.11.2024 § 87. Vanhus- ja vammaisneuvostot ovat antaneet myöntämisperusteisiin kommenttinsa. Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston kommentit on käsitelty ikäihmisten ja vammaisten palvelulinjan johtoryhmässä 14.11.2024. Johtoryhmä totesi, että vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kommenttien ja niiden pohjalta käydyn keskustelun perusteella ei ole tarvetta tehdä muutoksia esitykseen myöntämisperusteista.   

Liitteenä sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisperusteet sekä oheismateriaali, jossa on kuvattu keskeiset muutokset myöntämisperusteisiin.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää hyväksyä liitteen mukaiset sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisperusteet noudatettavaksi Pirkanmaan hyvinvointialueella 1.1.2025 alkaen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin esittelijän kokouksessa tekemillä muutoksilla. 

Kokouskäsittely

Kokouksessa asiantuntijana palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki.

 

Aluehallituksen jäsen Hanna Laine teki muutosehdotuksen: Ei poisteta lausetta: "Asumispalveluissa (ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen, tuettu asuminen, pitkäaikainenperhehoito) asuvalle henkilölle voidaan myöntää liikkumista tukeva kuljetuspalvelu."

Kannatus: Ulla Kampman

Laine veti esityksen pois.

 

Esittelijä teki muutoksen liitteeseen, sivu 1, kolmas kappale lisätään lause: "Tuetussa asumisessa asuvalle voidaan myöntää sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa kuljetuspalvelua."

Tiedoksi

Päivi Tryyki, Tuula Jutila, Milja Koljonen, Katariina Somppi, Anni Vainionpää

Liitteet

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumisen tuen palveluiden myöntämisperusteet 1.1.2025 alkaen (päivitetty 2.12.).pdf (pdf, 66 kt)

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava Pirkanmaan hyvinvointialueen kirjaamoon viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Pirkanmaan hyvinvointialue,​ kirjaamo
Postiosoite: PL 272,​ 33101 Tampere
Käyntiosoite: G-rakennus, Nivelkatu 5,​ 1. krs,​ kirjaamo
Sähköpostiosoite: kirjaamo@pirha.fi

Huom. Sähköpostitse ei suositella lähetettävän henkilötietoja tai salassapidettäviä tietoja sisältäviä viestejä.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin kello 9.00–14.30.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös hyvinvointialueen sähköisessä asioinnissa:
asiointi.pirha.fi (Asioi hallinnon kanssa).

 

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös,​ johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.
     

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi,​ kotikunta,​ postiosoite ja puhelinnumero. Päätöksen sähköistä tiedoksiantoa varten tekijä voi ilmoittaa sähköpostiosoitteensa.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen edellä mainitun kirjaamon aukioloajan päättymistä.

 

Oikaisuvaatimusaika   

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.