Aluevaltuusto, kokous 5.6.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 55 Aluevaltuuston puheenjohtajiston vaali toimikaudelle 2023-2025

25/2022

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Vuokko Ylinen, HALLINTOJOHTAJA, vuokko.ylinen@pirha.fi
Vilma Kiilunen, HALLINTOLAKIMIES, vilma.kiilunen@pirha.fi

Perustelut

Pirkanmaan hyvinvointialue on kokouksessaan 8.3.2022 § 10 päättänyt puheenjohtajiston aluevaltuuston toimikaudeksi 2022–2025 ja puheenjohtajiston kokoonpano on seuraava:

  • Lauri Lylyn, aluevaltuuston puheenjohtaja,
  • Anna-Kaisa Ikosen, I varapuheenjohtaja ja
  • Miko Bergbomin II varapuheenjohtaja.

Lyly, Ikonen ja Bergbom ovat pyytäneet aluevaltuustoa myöntämään heille eron aluevaltuuston puheenjohtajiston tehtävistä ja eron myöntäessään, aluevaltuuston tulee suorittaa aluevaltuuston puheenjohtajiston vaalin.

Hyvinvointialuelain 26 §:n mukaan aluevaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei aluevaltuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on aluevaltuuston toimikautta lyhyempi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.

Hallintosäännön 4 §:n mukaan aluevaltuustossa on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa valtuuston toimikaudeksi.

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, Hyvinvointialuejohtaja, Marina.Erhola@pirha.fi

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto

  • valitsee keskuudestaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi puheenjohtajan sekä kaksi (2) varapuheenjohtajaa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Asian esittelyteksti on aluehallituksen käsittelyssä 22.5.2023 § 140.

Aluevaltuuston puheenjohtajistoon kuuluvat Lauri Lyly, Anna-Kaisa Ikonen ja Miko Bergbom ovat kukin pyytäneet eroa puheenjohtajan tehtävästään.  Eron myöntäessään aluevaltuusto suorittaa aluevaltuuston puheenjohtajiston vaalin.

Hallintosäännön 4 §:n mukaan aluevaltuustossa on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa valtuuston toimikaudeksi.

Ehdotus

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle 

  • että aluevaltuusto valitsee keskuudestaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi puheenjohtajan sekä kaksi (2) varapuheenjohtajaa.

Päätös

Aluevaltuusto päätti

  • valita aluevaltuuston puheenjohtajaksi Johanna Loukaskorven (sdp), 1. varapuheenjohtajaksi Aleksi Jäntin (kok) ja 2. varapuheenjohtajaksi Erja Pelkosen (ps) jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Pykälä tarkastettiin kokouksessa.

Kokouskäsittely

Taru Tolvanen esitti, että aluevaltuuston puheenjohtajaksi valitaan Johanna Loukaskorpi.

Leena Kostiainen esitti, että aluevaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi valitaan Aleksi Jäntti.

Sami Kymäläinen esittei, että aluevaltuuston 2. varapuheenjohtajaksi valitaan Erja Pelkonen

Puheenjohtaja esitti, että pykälä tarkastetaan kokouksesssa. 

 


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Aluevalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä aluevalituksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen (Laki hyvinvointialueesta 140 §).

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava
•    päätös, johon haetaan muutosta
•    miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
•    muutosvaatimuksen perusteet
•    mihin valitus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

"Tuomioistuimen ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 270 euroa (v. 2023). Linkki tuomioistuinmaksulakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455?search%5Btype%5D=pika& search%5Bpika%5D=tuomioistuinmaksulaki#P5

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).”