Aluehallitus, kokous 15.1.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 21 Oikaisuvaatimus ensihoidon lääkintäesimiehen virkavalinnasta

25617/2023

Valmistelija

  • Pirkko Lindström, HALLINTOPÄÄLLIKKÖ, pirkko.lindstrom@pirha.fi
  • Katja Vihusaari, HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ, katja.vihusaari@pirha.fi

Perustelut

Ensihoitopalveluiden päällikön Anssi Aunolan 24.10.2023 § 24 tekemästä viranhaltijapäätöksestä on tehty oikaisuvaatimus 7.11.2023. Viranhaltijapäätös koski lääkintäesimiehen virkavalintaa ja oikaisuvaatimus on tehty asianosaisuuden perusteella.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hänellä on valittua henkilöä enemmän esihenkilökokemusta ja muuta työkokemusta sekä pidempi perspektiivi nykymuotoisen lääkintäesimiehen viran hoitamisesta ja kehittämisestä. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että virkahaastattelu suoritettiin vastoin hyvää tapaa ja että päätöksen perusteluissa ei ole ilmoitettu, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun.

 

Vastine: 

Pirkanmaan hyvinvointialue on julistanut haettavaksi lääkintäesimiehen vakituisen viran. Hakuaika virkaan on ollut 1.- 20.9.2023.

Viran kelpoisuusvaatimukset ja virkaan eduksi katsottavat asiat on ilmoitettu hakuilmoituksessa.

”Edellytämme henkilöstöjohtamisen sekä toiminnan suunnittelu- ja organisointitaitoja. Eduksi katsomme soveltuvan lisäkoulutuksen esihenkilötyöhön, Pirkanmaan ensihoitopalvelun tuntemuksen sekä vähintään C1-luokan voimassa olevan ajokortin. Arvostamme hyviä vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja. Sinulla tulee olla suoritettuna lääkehoidon LOVE-koulutus (LOP, KIPU 1, IV, LAS, PKV) kuukauden sisällä työsuhteen alkamisesta.

Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ensihoitopalvelusta 585/2017 8§ 2 momentin mukaiset hoitotason koulutusvaatimukset, huomioiden asetuksen 11§ voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Sinun tulee olla rekisteröitynä myös Valviran sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.”

Lääkintäesimiehen tehtävänkuvaan kuuluu lähiesihenkilötehtäviä, henkilöstöhallintoa, henkilöstökoulutusta sekä osallistumista operatiiviseen toimintaan. Tehtäviin kuuluu olennaisesti sopimusten mukaisten ensihoitovalmiuksien ylläpito, käytännön työn johtaminen, organisointi ja siihen liittyvä päätöksenteko.

Lääkintäesimies vastaa tehtävässään oman jaoksensa ensihoitopalvelun operatiivisesta valmiudesta ja sen toimivuudesta siten, että palvelu täyttää ensihoidon palvelutasopäätöksen määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Lääkintäesimies toimii myös ensihoitopalvelujen yhteystahoina yhteistyöviranomaisiin, erityisesti virka-ajan ulkopuolella.

 

Virkaa haki määräajassa 28 henkilöä, joista yksi hakija peruutti hakemuksensa. Kaikki hakijat täyttivät viran kelpoisuusvaatimukset.

Haastatteluun valittiin viisi koulutuksen, aikaisemman työkokemuksen ja hakemusten perusteella muutoin ansioituneinta hakijaa. Oikaisuvaatimuksen tekijä oli yksi haastateltujen joukkoon valituista. Yksi haastatteluun kutsutuista perui hakemuksensa ennen haastattelutilaisuutta.

Haastattelijoina toimivat ensihoitopalveluiden päällikkö Anssi Aunola, ensihoitopäällikkö Leevi Holopainen ja ts. ensihoitopäällikkö Elina Holstikko. Haastattelut järjestettiin 26.9 ja 28.9.2023. 

Haastatteluun edenneiden hakijoiden osalta vertailtiin hakuilmoituksen mukaisia pätevyyksiä, hakemuksessa esitettyjä työkokemus- ja koulutustietoja sekä niiden soveltuvuutta haettavana olevaan tehtävään.

Haastattelutilanteessa pyrittiin arvioimaan erityisesti haastateltavien motivaatiotekijöitä, organisointitaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä muutos- ja kehittämismyönteisyyttä. Työkokemuksen osalta pyrittiin arvioimaan sen soveltuvuutta tulevaan tehtävään nähden sekä aiempien tehtävien tuloksellista hoitoa. Lisäksi arvioitiin haastattelussa saatu yleisvaikutelma.

Viranomaisella on laaja harkintavalta valita kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista kenet tahansa. Harkintavaltaa kaventavat ainoastaan Suomen perustuslain § 125 säännökset yleisistä nimitysperusteista: taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä tarkoitetaan tulokselliseen työskentelyyn liitettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Koeteltu kansalaiskunto liitetään yleisesti nuhteettomaan käytökseen. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella arvioidaan viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia ja valinta kohdistetaan ansioituneimpaan ja sopivimpaan hakijaan.

Hakijoista on tehty ansiovertailu, jonka mukaan oikaisuvaatimuksen tekijän koulutuksessa tai työkokemuksessa ei ole merkittävää eroa virkaan valittuun nähden. Molemmilla on tehtävän kannalta oleellista työkokemusta ensihoidosta yli 10 vuotta ja esihenkilötehtävistä alle 3 vuotta.

Valintapäätös perustuu kokonaisarviointiin,​ jossa on huomioitu työkokemus, henkilön suorittamat koulutukset ja tutkinnot sekä haastattelussa saatu vaikutelma tehtäväkokonaisuuden hallitsemisesta, organisointitaidoista sekä vuorovaikutus- ja tiimityötaidoista. Virkaan on valittu taidoiltaan ja kyvyiltään ansioituneimmiksi ja soveltuvimmiksi katsottu henkilö. 

Edellä esitetyn kokonaisarvioinnin perusteella valintatyöryhmä teki esityksensä valittavasta henkilöstä.

 

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo myös, että virkahaastattelu suoritettiin vastoin hyvää tapaa, koska hänelle esitettiin haastattelua kesken työpäivän tai vaihtoehtoisesti kesken koulutuspäivän.

Oikaisuvaatimuksen tekijälle esitettiin haastatteluun kahta vaihtoehtoista ajankohtaa. Toinen ajankohta ei hänelle sopinut muun menon vuoksi. Haastattelu toteutettiin työpäivänä (työpaikka samassa osoitteessa kuin haastattelutilaisuus), mutta ensihoitopalveluiden päällikön toimesta hänet vapautettiin omista työtehtävistään haastattelun ajaksi.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että virkavalintapäätöksen perusteluissa ei ole ilmoitettu, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja ettei hän ole saanut perusteluja oman arviointinsa perusteluista tai pisteytyksestä.

Valintapäätöksessä, joka on toimitettu kaikille hakijoille, on mainittu, että valintapäätös perustuu kokonaisarviointiin, jossa on huomioitu henkilöhaastattelu, työkokemus sekä henkilön suorittamat koulutukset ja tutkinnot. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on myös annettu lääkintäesimiehen virkavalintaan liittyvä ansiovertailu 2.11.2023. Lisäksi hänelle on tarjottu ensihoitopalveluiden päällikön toimesta mahdollisuutta suulliseen keskusteluun virkavalintaan liittyvistä tekijöistä.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta valintapäätöstä olisi muutettava, joten oikaisuvaatimus tulee hylätä.

 

Liitteenä oikaisuvaatimus ja viranhaltijapäätös. Oheismateriaalina hakijayhteenveto sekä ansiovertailu. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää

  • hylätä oikaisuvaatimuksen edellä esitetyillä perusteilla. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta aluevalituksin vain se,​ joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut,​ saa päätökseen kuitenkin hakea muutosta aluevalituksin myös asianosainen sekä hyvinvointialueen jäsen. (Laki hyvinvointialueesta 142 §.)

 

Valitusviranomainen   

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

Valituksen voi lähettää sähköpostitse hameenlinna.hao@oikeus.fi tai tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusasiakirjat

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • muutosvaatimuksen perusteet
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
     

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Lisäksi on ilmoitettava yhteystiedot (postiosoite, sähköpostiosoite), joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa ja puhelinnumero mahdollisia tiedusteluita varten.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 §:ssä säädetään.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu 270 euroa (v. 2023). Linkki tuomioistuinmaksulakiin: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä sosiaalihuoltolaissa (mm. vammaispalvelu, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten erityishuolto) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa eikä myöskään terveydenhuolto-, päihdehuolto- tai mielenterveyslain mukaisissa asioissa eikä asioissa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määrättyjä asiakasmaksuja (Tuomioistuinmaksulaki 5 §).