Aluehallitus, kokous 15.1.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyksen täydentäminen

20878/2023

Aikaisempi käsittely

Aluehallitus, 18.12.2023

Valmistelija

Juhani Sand, KONSERNIPALVELUJOHTAJA, juhani.sand@pirha.fi
Vuokko Ylinen, HALLINTOJOHTAJA, vuokko.ylinen@pirha.fi
Vesa Koskinen, PALVELUSSUHDEPÄÄLLIKKÖ, vesa.koskinen@pirha.fi
Mira Snellman, PALVELUSSUHDEPÄÄLLIKKÖ, mira.snellman@pirha.fi

Perustelut

Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti uutena työnantajana palvelutuotantonsa 1.1.2023. Hyvinvointialue muodostui 23 työnantajan liikkeen luovutuksesta ja hyvinvointialueen henkilöstömäärä on n. 20 000. Henkilöstö on siirtynyt hyvinvointialueelle suurelta osin entisissä tehtävissään ja työyksiköissään. Pirkanmaalla on tällä hetkellä hyvin pirstaleinen palvelujärjestelmä. Vuoden 2023 alussa käytännössä kaikkien yhdistyvien organisaatioiden henkilöstö siirrettiin hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut ja parantaa niiden saatavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu yleiskatteelliseen laskennalliseen valtion rahoitukseen sekä maksu- ja myyntituloihin.

Aluehallituksen 11.9.2023 käsittelemässä osavuosikatsauksessa (tammi-kesäkuu) Pirkanmaan hyvinvointialueen talousennuste vuodelle 2023 on 95 milj. euroa alijäämäinen. Vuonna 2023 kertynyt alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Taloudellinen ja toiminnallinen tilanne edellyttää liikkeenluovutuksen jälkeisen toiminnan uudelleenorganisointia ja talouden sopeuttamista tavoitellun palvelu-uudistuksen sekä rahoituksen riittämättömyyden vuoksi.

Hyvinvointialueen strategiaan perustuva tuottavuustavoite on 2 prosenttia. Lähivuosina ei ole odotettavissa merkittävää rahoituksen korjausta siirtymätasauksen ollessa 31.8.2023 tilanteessa vuodelle 2024 noin 3 milj. euroa.

Pysyvien kustannusten vähentämistarve vuodesta 2024 alkaen on 42 milj. euroa.

Henkilöstön sijoittumista, määrää, työtehtäviä, organisaatiota ja sen rakennetta on syytä tarkastella palveluverkkouudistuksen nyt edetessä. Tarkastelun kohteena ovat Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkko, Suun terveydenhuollon verkko, Avokuntoutuksen verkko ja Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta sekä vammaissosiaalityö. Tarkastelu kohdentuu pääosin kolmelle palvelulinjalle.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena on oman, vakituisen henkilöstön suhteellisen määrän lisääminen ja henkilöstön vuokrauksen merkittävä vähentäminen. Strateginen monituottajuus jatkuu ja sitä edelleen kehitetään aiemmin hyväksyttyjen linjausten mukaisesti.

Ensivaiheessa tarkastetaan erityisesti:

  1. mahdolliset päällekkäisyydet toiminnassa
  2. tehtävät, jotka eivät ole lakisääteisiä
  3. tehtävät, joihin kohdistuu muutoksia etenevän palvelureformin myötä vuonna 2024
  4. hallinnolliset sekä työnjohdolliset tehtävät, joista voidaan vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön
  5. palvelureformiin liittymätön hankkeisiin sitoutuva työpanos

Toimintojen tarkastelun johdosta mahdollisesti tehtävät uudelleenorganisoinnit edellyttävät yhteistoimintamenettelyä, koska ne voivat johtaa mahdollisiin henkilöstövaikutuksiin (tehtävien lakkautukset, palvelussuhteen ehtojen muutokset, irtisanomiset ja osa-aikaistamiset).

Muutoksia voi tulla henkilöstön palvelussuhteisiin toimipaikkojen tiivistämisen ja keskittämisen, toimintojen yhdenmukaistamisen, resurssien uudelleenjärjestelyjen, liikkuvien palvelujen lisäämisen sekä digitalisaation myötä. Osassa palveluita tavoitteena on myös palveluaikojen mahdolliset laajentamiset.

Yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan henkilöstön määrä on yhteensä arviolta 3500. Koska tavoitteena on myös ostopalvelujen vähentäminen, jäävät oman toiminnan piirissä olevat asiakaspinnassa toimivan henkilöstön vähentämiset määrältään vähäiseksi. Palveluverkon tiivistämiset ja keskittämiset sekä mahdolliset toiminnalliset muut muutokset voivat johtaa henkilöstön määrän osittaiseen vähentymiseen siinä tapauksessa, jos osa henkilöstöstä kieltäytyy palvelussuhteensa ehtojen muuttamiseen esimerkiksi toimipaikkamuutoksen yhteydessä.

Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Muutokset on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.

Ehdotus

Esittelijä

Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää

  • käynnistää Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen, suun terveydenhuollon, kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä vammaissosiaalityön ja avokuntoutuksen henkilöstöä (työ- ja virkasuhteiset) koskevat  yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa henkilöstön vähentymiseen. Edellä mainittua henkilöstöä koskevat toiminnan uudelleenjärjestelyt voivat vaikuttaa osaltaan myös tukipalveluhenkilöstön toimintaan ja määrään.
     
  • että edellä mainitun lisäksi on harkittava uudelleenjärjestelyjä, jotka voivat johtaa mahdollisiin tehtävien lakkauttamisiin, tarjolla olevan työmäärän vähentymiseen (mahdolliset irtisanomiset tai osa-aikaistamiset), palvelussuhteen ehtojen muutoksiin ja palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksiin irtisanomisperusteella, jotka voivat tarkoittaa palvelussuhteen päättymistä työntekijän/viranhaltijan kieltäytyessä mahdollisista muutoksista. Arviolta nämä irtisanomisperusteiset toimenpiteet voivat kohdistua edellä mainittujen palveluverkkoselvitysten piirissä olevan Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstön osalta yhteensä enintään 3500 henkilötyövuoteen.
     
  • valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan ja konsernipalveluiden johtajan antamaan kirjallisen neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi.
     
  • nimetä työnantajan edustajat yhteistoimintaneuvotteluihin seuraavasti:
    • pääneuvottelijat konsernipalveluiden johto Juhani Sand ja Vuokko Ylinen
    • tehtäväalueiden johto: sote-palvelulinja Taru Kuosmanen ja Juha Kinnunen, tukipalvelut Pekka Erola ja Petteri Paavola, konsernipalvelut ja strateginen ohjaus Pasi Virtanen ja Taina Niiranen ja edellä mainittujen ollessa estyneenä, heidän varahenkilönsä
    • asiantuntijoina palvelussuhdepäälliköt Mira Snellman ja Vesa Koskinen, palvelulinjajohtajat Eeva Torppa-Saarinen, Päivi Tryyki ja Titta Pelttari ja edellä mainittujen ollessa estyneenä, heidän varahenkilönsä
    • lisäksi tarvittaessa voidaan neuvotteluihin kutsua muita työnantajaedustajia asiantuntijoiksi

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kuultiin asiantuntijana konsernipalvelujohtaja Juhani Sandia.

Hallintojohtaja Vuokko Ylinen poistui kokouksesta. 

Valmistelija

  • Vuokko Ylinen, HALLINTOJOHTAJA, vuokko.ylinen@pirha.fi
  • Katja Vihusaari, HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ, katja.vihusaari@pirha.fi
  • Vesa Koskinen, PALVELUSSUHDEPÄÄLLIKKÖ, vesa.koskinen@pirha.fi

Perustelut

Aluehallitus päätti 18.12.2023 § 374 käynnistää Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen, suun terveydenhuollon, kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä vammaissosiaalityön ja avokuntoutuksen henkilöstöä (työ- ja virkasuhteiset) koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa henkilöstön vähentymiseen. Edellä mainittua henkilöstöä koskevat toiminnan uudelleenjärjestelyt voivat vaikuttaa osaltaan myös tukipalveluhenkilöstön toimintaan ja määrään.

Edellä mainitun päätöksen jälkeen on todettu, että yhteistoimintaneuvottelut tulisi laajentaa koskemaan myös muun muassa Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelmaan (IKI2035) ja vammaispalvelujen (VAPA2035) ohjelmaan sisältyviä mahdollisia toimenpiteitä, jotka kohdentuvat vuoteen 2024. Näitä ovat ikäihmisten ja vammaisten palveluissa päiväaikainen toiminta ja asumispalvelut, ikäihmisten lyhytaikaishoiva, lähitoritoiminta sekä yleiset hallinnolliset tehtävät ja näiden vaikutus asiakasmaksutoimiston palveluihin. Näiden osalta neuvottelut voivat mahdollisesti johtaa palvelussuhteen ehtojen muuttumiseen, työtehtävien muuttumiseen, nykyisten työtehtävien lakkaamiseen ja työvoiman käytön vähentämiseen, viime kädessä irtisanomisten, osa-aikaistamisten tai lomautusten avulla. Edellä mainittujen toimintojen piiriin kuuluvan henkilöstön määrä on yhteensä 2 800.

Aluehallitukselle esitetään, että se täydentäisi päätöstään 18.12.2023 § 374 siten, että yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen koskee myös ikäihmisten ja vammaisten päiväaikaista toimintaa ja asumispalveluja, ikäihmisten lyhytaikaishoivaa, lähitoritoimintaa sekä yleisiä hallinnollisia tehtäviä ja edellä mainittujen toimintojen vaikutusta asiakasmaksutoimiston palveluihin.

Aluehallituksen päätöksen 18.12.2023 § 374 mukaisesti ensivaiheessa tarkastetaan erityisesti:

  1. mahdolliset päällekkäisyydet toiminnassa
  2. tehtävät, jotka eivät ole lakisääteisiä
  3. tehtävät, joihin kohdistuu muutoksia etenevän palvelureformin myötä vuonna 2024
  4. hallinnolliset sekä työnjohdolliset tehtävät, joista voidaan vapauttaa tai siirtää työpanosta varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön
  5. palvelureformiin liittymätön hankkeisiin sitoutuva työpanos

Toimintojen tarkastelun johdosta mahdollisesti tehtävät uudelleenorganisoinnit edellyttävät yhteistoimintamenettelyä, koska ne voivat johtaa mahdollisiin henkilöstövaikutuksiin (tehtävien lakkautukset, palvelussuhteen ehtojen muutokset, irtisanomiset ja osa-aikaistamiset).

Muutoksia voi tulla henkilöstön palvelussuhteisiin toimipaikkojen tiivistämisen ja keskittämisen, toimintojen yhdenmukaistamisen, resurssien uudelleenjärjestelyjen, liikkuvien palvelujen lisäämisen sekä digitalisaation myötä. Osassa palveluita tavoitteena on myös palveluaikojen mahdolliset laajentamiset.

Yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan tällä päätöksellä täydennetyn henkilöstön määrä on yhteensä arviolta 2 800. Kokonaisuutena täydentämispäätöksen jälkeen käynnistyvän yhteistoimintamenettelyn piirissä olevan henkilöstön määrä on arviolta 6 300. Koska tavoitteena on myös ostopalvelujen vähentäminen, jäävät oman toiminnan piirissä olevat asiakaspinnassa toimivan henkilöstön vähentämiset määrältään vähäiseksi. Palveluverkon tiivistämiset ja keskittämiset sekä mahdolliset toiminnalliset muut muutokset voivat johtaa henkilöstön määrän osittaiseen vähentymiseen siinä tapauksessa, jos osa henkilöstöstä kieltäytyy palvelussuhteensa ehtojen muuttamiseen esimerkiksi toimipaikkamuutoksen yhteydessä.

Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Muutokset on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.

Hyvinvointialuejohtaja ja konsernipalvelujohtaja ovat 8.1.2024 antaneet kutsun ja neuvotteluesityksen henilöstöjärejstöjen edustajille yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka käynnistyvät 15.1.2024. Kutsu on annettu IKI2035 ja VAPA2035 toimintojen ja henkilöstön osalta osalta ehdollisena. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marina Erhola, HYVINVOINTIALUEJOHTAJA, marina.erhola@pirha.fi

Aluehallitus päättää 

  • täydentää päätöstään 18.12.2023 § 374 siten, että se käynnistää lisäksi ikäihmisten ja vammaisten päiväaikaista toimintaa ja asumispalveluja, ikäihmisten lyhytaikaishoivaa, lähitoritoimintaa sekä yleisiä hallinnollisia tehtäviä ja mahdollisesti asiakasmaksutoimiston henkilöstöä (työ- ja virkasuhteiset) koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Käynnistettävät yhteistoimintaneuvottelut voivat johtaa henkilöstön vähentymiseen. Edellä mainittua henkilöstöä koskevat toiminnan uudelleenjärjestelyt voivat vaikuttaa osaltaan myös tukipalveluhenkilöstön toimintaan ja määrään.
     
  • että edellä mainitun lisäksi on harkittava uudelleenjärjestelyjä, jotka voivat johtaa mahdollisiin tehtävien lakkauttamisiin, tarjolla olevan työmäärän vähentymiseen (mahdolliset irtisanomiset tai osa-aikaistamiset), palvelussuhteen ehtojen muutoksiin ja palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksiin irtisanomisperusteella, jotka voivat tarkoittaa palvelussuhteen päättymistä työntekijän/viranhaltijan kieltäytyessä mahdollisista muutoksista. Arviolta nämä irtisanomisperusteiset toimenpiteet voivat kohdistua tässä täydennetyssä päätöksessä tarkoitettujen ohjelmien piirissä olevan Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstön osalta yhteensä enintään 2 800 henkilötyövuoteen.
     
  • todeta, että hyvinvointialuejohtajan ja konsernipalvelujohtajan 8.1.2024 antama kirjallinen neuvotteluesitys ja neuvottelukutsu yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi koskee myös tällä päätöksellä täydennettyjen toimintojen piirissä olevaa henkiöstöä. 
     
  • todeta, että työnantajan edustajat ja asiantuntijat yhteistoimintaneuvotteluihin on määrätty aluehallituksen päätöksessä 18.12.2023 § 374.  

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Pykälä tarkastettiin kokouksessa.

Kokouskäsittely

Käsittelyjärjestystä muutettiin niin, että § 8 Yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyksen täydentäminen käsiteltiin ennen § 7.

Puheenjohtaja ehdotti, että pykälä tarkastetaan kokouksessa. Hyväksyttiin yksimielisesti.

Aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Aleksi Jäntti ja 2. varapuheenjohtaja Erja Pelkonen palasivat kokoukseen.

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

Hyvinvointialueiden yhteistoiminnassa järjestettyjä tehtäviä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös yhteistoimintaan osallinen hyvinvointialue ja sen jäsen (Laki hyvinvointialueesta 142 §).

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava Pirkanmaan hyvinvointialueen kirjaamoon viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Pirkanmaan hyvinvointialue,​ kirjaamo
Postiosoite: PL 272,​ 33101 Tampere
Käyntiosoite: G-rakennus, Nivelkatu 5,​ 1. krs,​ kirjaamo
Sähköpostiosoite: kirjaamo@pirha.fi

Huom. Sähköpostitse ei suositella lähetettävän henkilötietoja tai salassapidettäviä tietoja sisältäviä viestejä.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin kello 9.00–14.30.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös hyvinvointialueen sähköisessä asioinnissa:
www.pirha.fi/sahkoinen-asiointi (Asioi hallinnon kanssa).

 

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös,​ johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.
     

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi,​ kotikunta,​ postiosoite ja puhelinnumero. Päätöksen sähköistä tiedoksiantoa varten tekijä voi ilmoittaa sähköpostiosoitteensa.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen edellä mainitun kirjaamon aukioloajan päättymistä.

 

Oikaisuvaatimusaika   

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona virastot ovat suljettuna, valitusasiakirjat saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.